Metsän tulevaisuus rakennetaan tänään

Metsänhoitoyhdistykset Kaakko ja Kymenlaakso järjestivät yhteistyössä metsänomistajille suunnatun tilaisuuden Metsän menestyksen reseptit: Tuotto ja tulevaisuus. Illassa pohdittiin metsien monimuotoisia merkityksiä, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja käytännön ratkaisuja kannattavaan metsänhoitoon.

Yhteinen viesti oli selvä: tämän päivän teot muovaavat huomisen metsää ja sen, millaisen perinnön jätämme tuleville sukupolville.

Metsäsuhde elämänvaiheissa

Suomen metsämuseo Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva puhui metsänomistajan metsäsuhteesta ja sen tunteellisesta ulottuvuudesta. Hän muistutti, että metsänomistus on erityislaatuista omaisuutta, johon liittyy usein vahvoja tunteita ja arvoja.

Karhunkorvan mukaan metsäsuhde voi olla kokonaisvaltainen, henkinen, velvollisuuteen perustuva tai etäinen, mutta monelle metsä on ennen kaikkea ylpeyden aihe ja paikka, jossa sielu lepää.
”Ylisukupolvisuus ja vastuunkanto ovat metsänomistajalle tärkeitä arvoja. Tulevia omistajia tulisi ottaa mukaan keskusteluun jo varhain”, hän korosti.

Karhunkorva toi esiin myös sen, miten erityisesti isän rooli ja hänen arvonäkemyksensä voivat vaikuttaa vahvasti tulevan sukupolven metsäsuhteeseen. Jos arvot ja tunteet metsää kohtaan eroavat paljon, metsäperintö voi tuntua jopa taakalta. Siksi varhainen keskustelu tunteista ja arvoista nykyisten ja tulevien omistajien välillä olisi tärkeää aloittaa hyvissä ajoin.

Metsänkäyttö 2040 – katse tulevaisuuteen

ETLAn eläköityvä tutkimuspäällikkö Martti Kulvik tarkasteli metsäalan tulevaisuutta vuoteen 2040 ulottuvien skenaarioiden kautta. Kulvik oli mukana työryhmässä, joka hahmotteli kolme vaihtoehtoista kehityspolkua:

Kulvikin mukaan kaikissa vaihtoehdoissa korostuu sama periaate: luonnonvarojen arvo kasvaa ja kestävä metsänhoito on välttämätöntä.

Hän muistutti, että vaikka ennusteet perustuvat matemaattisiin malleihin ja huolelliseen laskentaan, yllättävät ja ennustamattomat tapahtumat voivat muuttaa kehityksen suunnan täysin. Pandemiat tai geopoliittiset kriisit voivat horjuttaa kehitystä ja juuri siksi pitkäjänteisyys ja vastuullinen päätöksenteko ovat ratkaisevia.
”Päätökset tehdään nyt, mutta niiden vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa”, Kulvik tiivisti.

Lannoitusinvestointi – teko tulevaisuuden metsää varten

Suomen Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes korosti lannoituksen merkitystä osana kestävää metsänhoitoa. Typpilannoitus on tehokas keino lisätä metsän kasvua ja tuottavuutta, erityisesti männiköissä ja kuusikoissa. ”Lannoituksen jälkeen kasvu on parhaimmillaan 3–4 vuoden kohdalla ja vaikutus kestää jopa yhdeksän vuotta. Oikein tehtynä se parantaa metsän arvoa ja jättää vahvemman metsän seuraaville sukupolville”, Remes totesi.

Oikein kohdennettu lannoitus voi tuottaa kivennäismailla jopa 20 prosentin tuoton. Myös boorilannoitus on kannattavaa, kun kohde valitaan huolella. Remes kertoi myös lannoituksen vaikutuksista marjasatoon: se lisää marjojen määrää, mutta esimerkiksi kasvatuslannoituksen lannoitejäämät ovat käytännössä olemattomia, sillä ne sitoutuvat ensisijaisesti juuriin, varteen ja lehtiin – eivät marjoihin.

Metsänhoitoyhdistykset tukena metsänomistajalle

Metsänhoitoyhdistysten edustajat Reima Huuhtanen (Mhy Kaakko) ja Tuomo Raukola (Mhy Kymenlaakso) kertoivat, miten yhdistykset auttavat metsänomistajia käytännön toimissa. Lannoituskohteiden kartoittaminen ja toteutus onnistuvat helposti avaimet käteen -periaatteella. Niin Huuhtanen kuin Raukola totesivat, että kiinnostus pitkäjänteiseen metsänhoitoon on kasvanut selvästi. ”Jokaiselta metsätilalta löytyy yleensä sopiva kohde, jossa lannoitus on aidosti järkevää ja tuottavaa. Siinä tehdään investointi tulevaisuuteen”, Raukola totesi.

Ympäristöasiat, digitalisaatio ja jatkuva oppiminen korostuvat yhä enemmän. ”OmaMetsä-palvelu ja monikanavainen yhteydenpito helpottavat yhteistyötä, mutta tärkeintä on edelleen ihminen ja yhteys metsänomistajaan”, Huuhtanen lisäsi.

Pitkän ketjun työ

Tilaisuuden päätteeksi metsänhoitoyhdistysten johtajat Janne Ristola ja Jarmo Haimila kiittivät osallistujia aktiivisesta ja tulevaisuuteen katsovasta keskustelusta.
”Metsänhoidossa ei tavoitella pikavoittoja, vaan rakennetaan jotakin, joka kestää sukupolvelta toiselle. Se, mitä teemme tänään, näkyy metsässä vielä lastenlapsiemme aikana”, Ristola totesi.

Haimilan mukaan metsänhoitoyhdistysten yhteistyö jatkuu tässä muodossa myös tulevaisuudessa: ”Ensi vuonna tilaisuus järjestetään Kaakon alueella – jälleen hyvässä yhteistyössä ja yhtä innostuneessa hengessä.”

Tilaisuuden sanoma tiivistyi lopuksi yhteen: metsänomistus ei ole vain tämän päivän päätöksiä, vaan osa pitkää ketjua. Jokainen hoitotoimi, lannoitus ja suunnitelma on sijoitus tulevaisuuteen – teko, joka kantaa hedelmää vielä sukupolvien päästä.