Metsänomistajan oikeuksista on pidettävä kiinni

Tilaisuuden alkusanoissa Mhy Kaakon puheenjohtaja Lari Koskiaho muistutti suomalaisen metsätalouden merkityksestä ja metsänomistajien oikeuksien puolustamisen tärkeydestä. Hänen mukaansa hyvin hoidettuihin metsiimme kohdistuu kasvavia paineita niin EU sääntelyn ja ennallistamistavoitteiden kuin kotimaisten rajoitusten kautta. Koskiaho painotti omaisuudensuojan ja paikallisen päätöksenteon merkitystä myös uusissa maankäyttöhankkeissa.

MTK puheenjohtaja Tero Hemmilä tarkasteli metsien merkitystä sekä metsänomistajan että koko yhteiskunnan näkökulmasta. Seitsemännen sukupolven maatilan isäntänä ja itsekin metsänomistajana hän tuntee metsän arvon sukupolvelta toiselle siirtyvänä omaisuutena.

Hemmilä kuvaili metsää pitkäaikaiseksi sijoitukseksi, joka tarjoaa omistajalleen taloudellista turvaa ja mahdollistaa varallisuuden kasvattamisen. Samalla metsät tuovat Suomelle vientituloja, työpaikkoja ja kotimaista, uusiutuvaa raaka-ainetta.

– Metsät mielletään usein yhteiseksi kansallisomaisuudeksi, vaikka valtaosa niistä on yksityisessä omistuksessa, Hemmilä muistutti.

Hänen mukaansa metsiin kohdistuvien yhteiskunnallisten odotusten rinnalla on huolehdittava metsänomistajien oikeuksista ja asianmukaisista korvauksista.

Edunvalvonnassa tarvitaan yhteistä voimaa

Hemmilä painotti yhteisen edunvalvonnan merkitystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Metsänhoitoyhdistykset valvovat metsänomistajien etuja paikallisesti, kun taas MTK vaikuttaa valtakunnallisella ja EU-tasolla.

Konkreettisena edunvalvonnan onnistumisena Hemmilä nosti esiin metsävähennyspohjan korottamisen 60 prosentista 75 prosenttiin. Ajankohtaisena huolena hän piti EU ennallistamisasetusta ja mahdollista niin sanottua harmaata suojelua, jossa metsien käyttö rajoittuu käytännössä ilman varsinaista suojelupäätöstä.

Myös Kaakkois-Suomen afrikkalainen sikaruttotilanne oli esillä. Hemmilä arvioi, ettei metsätalouden näkökulmaa huomioitu riittävästi alkuvaiheen torjuntatoimissa. Metsänhoitoyhdistys Kaakon johtaja Jarmo Haimila konkretisoi rajoitusten vaikutuksia kertomalla metsätaloustöiden täyssulun aiheuttaneen yhdistyksen liikevaihtoon noin miljoonan euron menetykset.

Vaikka tilanne on helpottanut, rajoitusten vaikutukset voivat edelleen olla yksittäisille metsänomistajille huomattavia. Hemmilä painotti, että vakavan eläintaudin torjunta on välttämätöntä, mutta metsänomistajat eivät saa jäädä yksin kantamaan sen taloudellisia seurauksia.

Metsät ovat osa Suomen kokonaisturvallisuutta

Maasotakoulun jalkaväkitutkimusalan johtaja, majuri Heikki Silander avasi metsien merkitystä Suomen maanpuolustukselle. Hän muistutti, että metsät tarjoavat sotilaille suojaa ja kattava metsätieverkosto mahdollistaa joukkojen liikkumisen. Erityisesti miehittämättömien ilma-alusten yleistyessä metsien tarjoaman suojan merkitys korostuu.

Silander painotti paikallistuntemuksen ja yhteistyön tärkeyttä poikkeusoloihin varautumisessa. Hänen mukaansa myös metsänhoitoyhdistysten kaltaisilla paikallisilla toimijoilla on tärkeä rooli osana Suomen kokonaisturvallisuutta.

Metsät vahvistavat huoltovarmuutta tarjoamalla kotimaista energiaa ja raaka-aineita. Silander totesi, että hyvin hoidetut metsät, toimiva tieverkosto ja metsätalouden toimintakyky ovat tärkeä osa Suomen varautumista.

Hän muistutti myös, että maanpuolustuksen suunnittelussa huomioidaan metsien yksityisomistus ja omaisuudensuoja. Metsien merkitys maanpuolustukselle ei itsessään tarkoita hakkuurajoituksia.

Kymenlaakson metsissä on miljardien eurojen omaisuus

Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson johtaja Janne Ristola havainnollisti puheenvuorossaan metsien huomattavaa taloudellista merkitystä alueella.

Ristola kertoi, että Kymenlaakson metsistä noin 78 prosenttia on yksityisomistuksessa. Puustoa on noin 47 miljoonaa kuutiometriä ja sen laskennallinen arvo on noin 2,3 miljardia euroa.

Pellervon taloustutkimuksen selvityksen mukaan metsäalan vuotuinen tuotos on Kotka–Haminan seudulla noin 980 miljoonaa euroa ja Kouvolan seudulla noin 1,6 miljardia euroa. Metsäala työllistää alueilla yhteensä noin 3 800 henkilöä.

Ristolan esittelemät luvut osoittavat, kuinka merkittävä rooli metsillä on Kymenlaakson elinvoimalle. Metsänomistajien päätökset metsien hoidosta ja käytöstä heijastuvat laajasti koko alueen talouteen.

Metsänhoitoyhdistys Kaakon johtaja Jarmo Haimila puolestaan korosti metsänhoitoyhdistysten tarjoamien monipuolisten metsäpalveluiden merkitystä. Hän muistutti, että metsänhoitoyhdistysten tehtävänä on auttaa metsänomistajia huolehtimaan omaisuudestaan, hyödyntämään puumarkkinoiden mahdollisuuksia ja turvaamaan metsiensä arvo myös tulevaisuudessa.

Metsän menestyksen resepti – tuottoa ja turvaa myös huomenna

Illan puheenvuoroja yhdisti vahva viesti metsien merkityksestä Suomen tulevaisuudelle. Metsän menestyksen resepti rakentuu elinvoimaisista metsistä, kannattavasta metsätaloudesta ja kilpailukykyisestä metsäteollisuudesta. Niiden rinnalla tarvitaan luonnon monimuotoisuuden turvaamista, vahvaa omaisuudensuojaa ja luottamusta tulevaisuuteen.

Hyvin hoidetut metsät tuottavat omistajalleen arvoa, luovat työtä ja toimeentuloa sekä vahvistavat koko Suomen turvallisuutta – tänään ja huomenna.

Lämmin kiitos kaikille osallistujille, puhujille ja yhteistyökumppaneille onnistuneesta metsänomistajaillasta!

Teksti: Hanna Virtanen, Mhy Kymenlaakso