Afrikkalaisen sikaruton torjunta jatkuu Kaakkois-Suomessa
Afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjunta jatkuu Kaakkois-Suomessa. Tartuntavyöhykkeen rajaus on pysynyt pitkään samana, mutta sen sisällä oleva ydinalue eli aktiivisen taudin alue on laajentunut vaiheittain uusien tautilöydösten myötä. Uudet tautilöydökset voivat johtaa vyöhykkeiden rajojen muuttamiseen ja tuoda mukanaan määräyksiä, jotka vaikuttavat metsän käyttöön ja erityisesti metsästykseen.
Rajoitusten laajenemisriskistä huolimatta on edelleen erittäin tärkeää saada kaikista kuolleena löydetyistä ja metsästetyistä villisiat asf-näytteet, jotta taudin leviämistä voidaan rajoittaa mahdollisimman tehokkaasti.
Uusia tautitapauksia löytyy viikoittain
Ruokaviraston afrikkalaisen sikaruton viikkotiedotteen (vk 45) mukaan Suomessa oli 3.11.2026 mennessä todettu yhteensä 83 afrikkalaiselle sikarutolle positiivista luonnonvaraista villisikaa. Kuolleiden villisikojen etsintää jatketaan sekä tartuntavyöhykkeen ydinalueella että muualla tartuntavyöhykkeellä. Etsintöjä tehdään muun muassa Virolahdella, Miehikkälässä, Lappeenrannassa, Haminassa, Loviisassa, Lapinjärvellä, Pyhtäällä, Kouvolassa ja Kotkassa.
Ruokavirasto on ottamassa etsinnöissä käyttöön myös drooneja, joiden avulla etsitään eläviä villisikoja tietyiltä alueilta. Myös koirien käyttöä kuolleiden villisikojen etsintään selvitetään.
Tautitilanne ja sen myötä rajoitusalueiden rajat voivat muuttua. Viimeksi ydinalueen rajaa laajennettiin 29.10. Virolahden ja Miehikkälän alueilla noin 11 kilometriä länteen. Tartuntavyöhykkeen ulkorajaa ei tuolloin muutettu.
Metsänomistajan on hyvä tuntea eri rajoitusalueet
ASF:n torjunnassa on käytössä kolme metsänomistajan kannalta olennaista aluetta:
- lisärajoitusvyöhyke eli puskurivyöhyke
- tartuntavyöhyke
- tartuntavyöhykkeen sisällä oleva ydinalue.
Rajoitusten voimakkuus lisääntyy siirryttäessä kohti ydinaluetta. Ruokaviraston voimassa olevien ASF-rajoitusten mukaan ydinalueeseen kohdistuvat selvästi tiukimmat määräykset.
Tartuntavyöhyke voi myös jäädä voimaan pitkäksi aikaa. Ruokaviraston mukaan se poistetaan vasta, kun tartunta on saatu hävitettyä villisikapopulaatiosta ja tilanne pystytään osoittamaan epidemiologisin tiedoin. Käytännössä tähän kuluu vähintään vuosi.

KUVA: Afrikkalaisen sikaruton rajoitusalueet ja tautihavainnot 4.11.2026. Tartuntavyöhyke (vaalea oranssi) ja siihen kuuluva ydinalue (tumma oranssi) sekä lisärajoitusvyöhyke (vihreä). Positiiviset tautilöydökset (sininen kolmio) ja negatiiviset testitulokset (vihreä neliö).
Metsätaloutta saa harjoittaa myös ydinalueella
Metsänomistajan kannalta tärkeä tieto on, että hakkuut ja metsänhoitotyöt eivät ole tällä hetkellä kiellettyjä edes ydinalueella.
Metsätöitä saa tehdä sekä tartuntavyöhykkeellä että ydinalueella. Tarkoituksena ei siis ole pysäyttää metsätaloutta, vaan ehkäistä viruksen kulkeutumista ihmisten, ajoneuvojen ja metsäkoneiden mukana uusille alueille.
Tartuntavyöhykkeellä metsätalouskäytössä ollut kone voidaan siirtää vyöhykkeen ulkopuolelle vasta, kun se on pesty ja desinfioitu. Ydinalueelta poistuttaessa sama vaatimus koskee metsätalouskoneita, ja lisäksi muut maastossa liikkuneet ajoneuvot on pestävä ennen ydinalueelta poistumista. Myös maastossa liikkuneen henkilön on ennen ydinalueelta poistumista vaihdettava jalkineensa tai pestävä ja desinfioitava ne.
Jos metsätila joutuu ydinalueelle, metsäomaisuuden taloudellinen hyödyntäminen ei siis automaattisesti keskeydy. Käytännön järjestelyt kuitenkin lisääntyvät erityisesti koneiden siirroissa ja puhdistuksessa.
Hirvenmetsästyksessä on merkittäviä rajoituksia
Metsänomistajan näkökulmasta yksi ASF-tilanteen merkittävimmistä välillisistä vaikutuksista liittyy hirvenmetsästykseen. Hirvikanta kasvaa nopeasti ja taimikko tuhot lisääntyvät, kun metsästystä rajoitetaan.
Ydinalueella kaikki metsästys on tällä hetkellä kielletty, jotta ehkäistään sikojen siirtymistä uusille alueille. Tämä koskee myös hirvieläinten metsästystä. Tartuntavyöhykkeellä ydinalueen ulkopuolella hirvieläinten metsästys on sen sijaan sallittu, mutta käytettäviä metsästysmenetelmiä on huomattavasti rajoitettu.
Hirvieläimiä saa metsästää, vahtimalla, hiipimällä, houkuttelemalla, yhden henkilön ajamana passiin sekä yhden henkilön jäljittämänä, myös kytketyn koiran avulla. Haavoittuneen hirvieläimen jäljittämiseen eläimen lopettamista varten saa käyttää myös vapaana työskentelevää pysäyttävää koiraa.
Sen sijaan ajoketjut ovat kiellettyjä eikä tavanomainen vapaana työskentelevän hirvikoiran käyttö ole sallittua, koska näihin metsästystapoihin liittyy taudin leviämisen vaara.
Rajoituksia on syksyn aikana muutettu tilanteen kehittyessä ja muutoksia voi tulla myös jatkossa.
Villisikojen poistamista tehostetaan rajoitusvyöhykkeellä
Ruokaviraston tavoitteena on rajoittaa taudin leviämistä vähentämällä hallitusti villisikakantaa. Marraskuun aikana on tarkoitus lisätä villisikojen poistamista tartuntavyöhykkeellä. Tehostamista tarvitaan etenkin vyöhykkeen länsiosissa, jossa sikakanta on tiheä. Tavoitteena on pienentää villisikakantaa, saada lisää tietoa taudin levinneisyydestä ja hallita villisikojen siirtymistä. Poistoja toteutetaan ampumalla ja loukkupyynnillä tiiviissä yhteistyössä alueen metsästäjien kanssa.
Ydinalueen ympärille suunnitellaan lisäksi kevyttä sähköaitaa. Sen tarkoituksena on ohjata ja vähentää villisikojen liikkumista sekä tukea sikojen poistoa.
Metsänomistajan muistilista:
- Seuraa oman metsän sijaintia suhteessa rajoitusalueisiin. Rajat voivat muuttua uusien tautilöydösten perusteella.
- Tarkista tilanne ennen hakkuiden tai muiden koneellisten metsätöiden aloittamista, jos metsätila sijaitsee lähellä nykyistä tartunta- tai lisärajoitusvyöhykettä.
- Sovi tarvittaessa puunostajan, metsänhoitoyhdistyksen ja metsäkoneyrittäjän kanssa etukäteen toimintatavasta, jos alueen asema muuttuu kesken hakkuun.
- Kiinnitä huomiota koneiden, ajoneuvojen ja jalkineiden puhtauteen. Viruksen kulkeutumista maa-aineksen mukana alueelta toiselle on tärkeää estää.
- Seuraa hirvikantaa ja taimikoiden kuntoa, jos hirvenmetsästys lähialueella vaikeutuu ASF-rajoitusten vuoksi.
- Älä koske kuolleena löytyneeseen villisikaan, vaan ilmoita löydöstä kunnan eläinlääkärille ja noudata Ruokaviraston ohjeita.
- Ajantasaiset määräykset kannattaa aina tarkistaa Ruokaviraston ohjeista ennen toimintaa rajoitusalueella, sillä tautitilanne, alueiden rajat ja määräykset voivat muuttua nopeasti.
Lisätietoja:
Jouni Väkevä, kenttäpäällikkö
MTK Metsänomistajat -linja
jouni.vakeva@mtk.fi
puh. 040 530 7164