Ympäristötukea luontokohteille
etela-suomi
Metsänomistajat voivat turvata luonnon monimuotoisuutta omissa metsissään vapaaehtoisesti ympäristötukisopimuksella.
Ympäristötukisopimuksella voi suojella 10 vuoden määräajaksi tietyt kriteerit täyttäviä alueita. Omistaja saa sopimuskauden alussa rahallisen korvauksen ja sitoutuu jättämään sopimusalueen käsittelemättä.
Määräaikainen metsän suojelu ympäristötuella on suosittua, koska omistus säilyy metsänomistajalla. Kohteet ovat usein runsaspuustoisia ja korvaus perustuu puuston arvoon.
Ympäristötukeen soveltuvien kohteiden on oltava luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Niissä ei saa näkyä puuston tai maapohjan käsittelyn jälkiä. Hyvissä kohteissa voi olla piirteitä useistakin luontotyypeistä.
Tässä muutama vinkki ympäristötukeen soveltuvien kohteiden tunnistamiseksi. Kun arvelet omassa metsässäsi olevan kohteita, ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi.
Lehdot
Lehtometsät ovat metsiemme rehevimpiä kasvupaikkoja, jotka täyttyvät usein keväisin linnunlaulusta. Puustosta löytyy usein suuria kuusia ja monenlaisia lehtipuita kuten haapoja, leppiä, raitoja tai metsälehmuksia. Lehtojen usein tiheässä ja ”pusikkoisessa” pensaskerroksessa kasvaa vaateliaita lajeja kuten lehtokuusamaa, taikinamarjaa, koiranheittä, näsiää, pähkinäpensasta tai tuomea. Aluskasvillisuudesta löytyy ruohokasveja: sudenmarja, mustakonnanmarja, lehto-orvokki, hiirenporras- tai kotkansiipisaniainen ja erilaiset lehtosammalet.
Vanhat, runsaslahopuustoiset metsät
Puusto on vanhaa, monilajista ja eri-ikäistä. Männyissä näkyy kilpikaaraisuutta, puiden rungoilla ja oksissa voi kasvaa naavoja ja jäkäliä. Eriasteisessa lahoamisvaiheessa olevia kuolleita, paksuläpimittaisia puita on runsaasti niin pystyssä kuin maahan kaatuneinakin. Kaatuneiden puiden jättämissä aukoissa voi kasvaa nuorempaakin puustoa.
Rehevät korvet
Korpi on reheväkasvuisin, puustoinen suotyyppi. Korville on tyypillistä viileä ja kostea pienilmasto, joka muodostuu alueen vesitaloudesta ja puuston latvuspeitosta. Korpisuolla puusto on usein kuusivaltaista. Siellä voi kasvaa myös hieskoivua, tervaleppää ja mäntyäkin. Korpiin voi liittyä lähteisyyttä tai tulvavesien vaikutusta. Maapohja on kosteaa turvemaata, jossa kasvaa erilaisia sammalia, saniaisia, metsäkortetta tai muurainta. Reheviä korpia on aikoinaan ojitettu ahkerasti parantamaan puuston kasvua, joten luonnontilaiset, ojittamattomat korvet ovat harvinaisia.
Jyrkänteen alusmetsät
Vähintään kymmenen metriä korkeat kalliojyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. Niissä varjostus, kallion rapautuminen ja alas valuva vesi vaikuttavat olosuhteisiin niin että ne erottuvat selvästi ympäröivästä metsäluonnosta.
Purot, purouomat, lähteet, pohjaveden tihkupinnat ja pienten lampien lähimetsät
Luonnontilaisten pienvesien lähimetsiin muodostuu yleensä varjoisa ja kostea pienilmasto. Usein niihin liittyy myös muita luontoarvoja, kuten monimuotoista puustoa, lehtomaisuutta, suoympäristöä tai jyrkänteiden alusmetsiä.
Kirjoittaja: Minna Lautala
Kuvat: Minna Lautala ja Tiina Mansikkamäki
