Suomen metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna

30.8.2019

Palava metsä ei ole hiilinielu

Kanadan ja Venäjän metsissä palaa vuosittain valtavia pinta-aloja. Amazonin sademetsissä roihuavat kymmenet tuhannet palot. Suomessa taas metsiä kulotetaan hiiltyneen puuaineksen aikaansaamiseksi.

Suomessa on metsää reilu 20 miljoonaa hehtaaria. Venäjän metsiä on tänä kesänä palanut 13 miljoonaa hehtaaria. Siellä metsää palaa joka vuosi, ja nyt tehdään ennätys.

Suomen metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna: metsien kasvu on hakkuita ja puiden luonnollista kuolemaa suurempaa. Metsämme sitovat jopa puolet kaikkien sektoreiden kasvihuonekaasupäästöistä. Viime vuoden kokonaispäästöt olivat 56 milj. tonnia.

Voi olla yllätys, mutta valtavan Kanadan metsät eivät ole hiilinielu. Ilmastonmuutoksen tuomat pitkät, kuumat kesät heikentävät puiden puolustuskykyä. Kaarnakuoriaisten tappamia metsiä onkin kymmeniä miljoonia hehtaareja. Kun kuivuutta ja kuollutta puuta riittää, on homma enää salamaa, nuotiota tai tupakantumppia vaille valmis. Metsäpalojen myötä Kanadan metsät ovat olleet noin 200 miljoonan hiilidioksiditonnin vuotuisia päästöjä.

Amazon
Eniten maailmaa ravistelevat pääosin Brasiliassa sijaitsevan Amazonin sademetsän palot. Osa paloista syttyy luonnollisesti kuivalla kaudella, mutta tuhojen kiihtyminen on täysin ihmisten ansiota. Metsää jopa kannustetaan polttamaan, jotta saataisiin laidunta pihvikarjalle ja peltoa soijanviljelyyn. Maaperä on usein niin köyhää, että uutta peltoa on raivattava muutaman vuoden välein. Hieno kierre.

Ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen on syytä olla todella huolissaan. Neljäsosa maailman metsien hiilivarastosta on sitoutunut Brasilian sademetsiin.

Myös luonnon monimuotoisuus on Amazonilla rikkaimmillaan. Arvioiden mukaan tässä Länsi-Euroopan kokoisessa sademetsässä elää 15 % kaikista maailman kasvi- ja eläinlajeista. Palojen myötä häviää jatkuvasti lajeja, joita ei ole vielä edes löydetty.

Amazonista on nyt tuhoutunut jopa 17 %. Jos tuho laajenee vielä muutaman prosentin, eivät vanhat sademetsät enää kykene uudistumaan. Ilmastonmuutos kiihtyy, aavikoituminen etenee ja sateet vähenevät koko Etelä-Amerikassa. Vaikutuksia mm. ruuantuotantoon voi arvailla.

Suomi
Suomessa metsää palaa vuosittain vain noin 500 hehtaaria. Pientä määrää selittää jonkin verran viileä ja kosteahko ilmasto, palontorjunta on selkeämpi selitys. Palot havaitaan ja sammutus aloitetaan nopeasti tehokkaan valvonnan ja tiheän metsätieverkon ansiosta.

Tärkein selitys vähäisiin metsäpaloihin löytyy kuitenkin metsänomistuksen rakenteesta. 620 000 yksityistä metsäomistajaa tarkoittaa pienipiirteistä erilaisten metsien mosaiikkia. Kun metsillä ja niiden tuottamalla puulla on omistajalleen taloudellista, maisemallista tai suojelullista arvoa, on hänellä myös kannustin hoitaa metsiään. Metsiä tuhotaan lähinnä siellä, missä omistusoikeuksia ei ole selkeästi määritelty, eikä metsillä ole arvoa.

Globaalien metsäpalouutisten rinnalla kuulostaa hurjalta, mutta Suomessa metsää palaa jopa liian vähän. Merkittävin metsistämme puuttuva rakennepiirre on lukuisille uhanalaisille eliölajeille elinympäristön tarjoava hiiltynyt puuaines. Siksi metsiä kulotetaan luontoarvojen parantamiseksi ja perinteisesti myös metsänuudistuksen edistämiseksi. Hallittu tuli on edelleen hyvä renki. Maanomistaja on isäntä.

Ilmastonmuutosta ei hillitä rajoittamalla hakkuita Suomessa. Sitä voidaan hillitä viemällä suomalaista metsänhoidon ja palontorjunnan osaamista maailmalle. Yksityiselle metsänomistajalle helpointa on panostaa nielujen kasvattamiseen entisestään. Taimikot ja ensiharvennukset ajoissa kuntoon.


Markus Nissinen
ympäristöpäällikkö
MTK metsälinja