Sertifiointi on pitkäjänteistä työtä toiminnan kehittämiseksi - auditointi tarjoaa suuntaviivat toiminnan parantamiseen

09.9.2021

Suomi on jaettu kolmeen PEFC-sertifiointialueeseen. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso muodostavat yhdessä itäisen sertifiointialueen. Vuosittain järjestettävien auditointien tarkoituksena on arvioida ja seurata sitä, kuinka hyvin sertifioinnin vaatimukset toteutuvat alueella. Itäisen sertifiointialueen auditointi on nyt saatu vuoden 2021 osalta päätökseen. 

Sertifioinnin noudattamista seurataan vuosittaisilla auditoinneilla 

Vuosittainen auditointi alkaa sisäisellä tiedonkeruulla, jossa sertifiointiin mukaan ilmoittautuneilta toimijoilta pyydetään kyselyn muodossa tietoja toimintatavoista ja toiminnan laadusta. Sisäistä tiedonkeruuta täydentää ulkoisen arvioijan suorittama auditointi, jossa arvioidaan otannalla toimijakohtaisesti toiminnan laatua ja sertifiointikriteerien noudattamista. Lisäksi auditointiin kuuluu vierailu maastokohteilla, joissa toiminnan vaatimustenmukaisuus selvitetään konkreettisesti paikan päällä. Itäisen alueen osalta sisäinen tiedonkeruu toteutettiin maalis-huhtikuussa ja toimijakohtainen auditointi kesäkuun alkupuolella. 

Toimijakohtaisessa auditoinnissa oli mukana 16 eri metsäalan toimijaa. Tänä vuonna auditoitiin myös suurten puunostajien sertifiointiin mukaan ilmoittamia metsänomistajia omina ryhminään. Yleinen havainto tiedonkeruusta ja auditoinnista oli, että tiedonkeruun yleinen luotettavuus ja tiedon kattavuus ovat parantuneet. Kuitenkin kun tarkasteltiin sitä, kuinka hyvin toiminta täyttää sertifiointikriteerien vaatimukset, lopputulema oli, että toiminnassa on vielä petraamisen varaa. Sertifiointi tähtää toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja auditoinnissa esille nousseet poikkeamat osoittavat sen, mihin huomiota tulisi erityisesti kohdentaa. 

 Poikkeamat paljastavat toiminnan kehityskohteet 

Mikäli auditoinnissa ilmenee, että toiminta ei joltain osin täytä sertifiointikriteerien vaatimuksia, tästä kirjataan poikkeama. Itäisellä alueella poikkeamia kirjattiin tänä vuonna yhteensä 10 kpl. Näiden lisäksi on mahdollisesti tulossa poikkeama myös siitä, että taimikonhoidon tavoitteeseen ei alueella ole päästy. Taimikonhoidon tilastot julkistetaan syyskuun lopussa, jolloin selviää myös lopullinen poikkeaminen määrä itäisellä alueella.  

Auditoinneissa arvioidaan metsänhoidon kriteerien ohella myös sertifioinnin toteutusta. Tähän liittyen tänä vuonna itäisellä alueella kirjattiin poikkeama siitä, että yksi alueella toimivista puunostajista ei ole mukana PEFC-sertifioinnissa, mutta on tästä huolimatta harjoittanut toimintaansa PEFC-sertifioiduissa metsissä. Sertifioinnin toteutuksen osalta nimittäin edellytetään, että PEFC-sertifiointiin sitoutuneen metsänomistajan tulee käyttää ainoastaan PEFC-sertifiointiin sitoutuneiden toimijoiden palveluita. Toinen sertifioinnin toteutukseen liittyvä poikkeama kirjattiin siksi, että sertifioinnissa mukana olevien metsätilojen tiedonsiirrossa sertifiointirekisteriin havaittiin puutteita. 

Viranomaisen valvonta tarkentunut 

Itäiselle sertifiointialueelle kirjattiin auditoinnissa kaksi poikkeamaa, jotka liittyivät metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen tunnistamiseen sekä niiden huomioimiseen metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä. Asiassa viranomaisena toimivan Metsäkeskuksen toiminta on yhdenmukaistunut viime vuosina niin kohteiden määrittelyn kuin myös niiden turvaamisen osalta. Uudella kaukokartoitusmenetelmällä metsälakikohteiden säilymistä kyetään seuraamaan yhä tarkemmin, jolloin myös tieto metsänkäyttöilmoituksen läheisyydessä olevista kohteista välittyy toimijoille entistä järjestelmällisemmin. Auditointi kuitenkin paljasti, että tehostuneesta viranomaisvalvonnasta huolimatta metsälakikohteita oli tuhoutunut metsätalouden toimenpiteissä.  

Auditoinnissa havaittiin myös useita metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntejä, minkä johdosta itäiselle alueelle kirjattiin poikkeama. Viranomaisen valvonta on tältäkin osin tarkentunut ja kaukokartoitusaineiston avulla laiminlyönnit havaitaan entistä tarkemmin. Onkin erittäin suositeltavaa tarkistaa metsänkäyttöilmoituksen voimassaolo aina ennen hakkuisiin ryhtymistä.  

Säästöpuissa ja vesiensuojelun huomioimisessa puutteita 

PEFC –sertifiointi edellyttää, että säästöpuita tulee jättää pysyvästi jokaiselle leimikolle vähintään 10 kpl / ha. Vaikka koko alueen tarkastelussa säästöpuita havaittiin olevan jo varsin hyvä määrä, keskimäärin 18 kpl/ha, auditoinnissa paljastui edelleen leimikoita, joilta säästöpuut puuttuivat kokonaan, tai niitä ei tarkastuksessa enää löydetty. Onkin tärkeää, että säästöpuut rajataan leimikon sisälle, jotta ne on mahdollista huomioida tarkastusten yhteydessä. Säästöpuiden määrän lisäksi olennaista on myös niiden pysyvyys. Edes metsänomistaja ei saa käydä myöhemmin kaatamassa niitä kotitarvepuuksi tai korjata pois leimikosta, jos esimerkiksi tuuli niitä kaataa. Säästöpuiden on tarkoitus tarjota myöhemmin elinympäristöjä lajeille, jotka ovat riippuvaisia eri-ikäisestä lahopuusta. 

Sertifioinnin kriteerit edellyttävät, että vesistöjen ja lähteiden varteen jätetään 5-10 m leveä suojakaista, jossa säilytetään kasvillisuuden kerroksellisuus. Suojakaistalla ei saa tehdä maanmuokkausta, kantojen korjuuta, lannoitusta, pensaskerroksen kasvillisuuden raivaamista eikä kemiallista torjuntaa kasvinsuojeluaineilla. Myös latvusmassan jättämistä suojakaistalle vältetään. Lisäksi uudistusaloilla, joilta johdetaan vesiä laskuojaan, edellytetään suunniteltavan ja toteutettavan tarkoituksenmukaiset vesiensuojelutoimenpiteet. Tiedonkeruun yhteydessä esille nousi tapauksia, jotka johtivat poikkeamiin näiden kriteereiden osalta. Maastossa arvioiduilla kohteilla suojavyöhykkeet olivat pääosin asianmukaisesti säästetty. 

Toiminta on kehittynyt 

Auditoinnissa saatiin jälleen havaita sertifioinnin edistäneen monia hyviä käytäntöjä. On myös metsänomistajan etu, että toimintaa seurataan ja kehitetään kattavasti. Hyviä käytäntöjä on tärkeää jakaa sertifioinnissa mukana olevien toimijoiden ja metsänomistajien kesken. Tämän lisäksi eri toimijoiden välinen yhteistyö on avainasemassa siinä, että toiminnan tasoa saadaan entisestään nostettua. Joka tapauksessa on tärkeää muistaa, että sertifioinnin vaatimuksia tulee noudattaa kaikissa metsänhoitotöissä, ja tämä koskee myös metsänomistajan omatoimisesti toteuttamia toimia metsässään. 

 

Sertifiointitoimikunta suunnittelee korjaavia toimenpiteitä 

Ulkoinen arvioija esitteli auditoinnin tulokset itäisen alueen sertifiointitoimikunnalle toimikunnan kokouksessa elokuussa. Tämän jälkeen toimikunta nimesi keskuudestaan työryhmän valmistelemaan korjaavia toimenpiteitä toiminnassa esille nousseiden puutteiden korjaamiseksi. Korjaavia toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan sen jälkeen, kun sertifiointitoimikunta ja ulkoinen arvioija ovat ne hyväksyneet. Avainroolissa tulevat olemaan eri toimijoille kohdennettu täydennyskoulutus sekä yleinen tiedottaminen sertifioinnin näkökulmasta tärkeistä asioista. 

 

Laura Harjunpää, MTK Metsänomistajat

Maria Nyström, Kestävän Metsätalouden yhdistys ry