Puukaupassa kilpailutus ratkaisee, ei jälkiviisaus

Sen tietää vasta puukaupan jälkeen. Tai kuulee naapurilta, kun hän kertoo oman hintansa. Tuttu ostaja, nopea kauppa ja “ihan hyvä” hinta. Yksi tärkeä kysymys jää liian usein kysymättä: menivätkö puut liian halvalla? Puukaupassa kilpailutus ratkaisee, ei jälkiviisaus.

Puukaupassa tavoitteena on muuttaa vuosikymmeniä kasvatetut puukuutiot sinulle euroiksi mahdollisimman hyvällä hinnalla. Silti kauppa tehdään yllättävän usein vanhasta tottumuksesta. Soitetaan tutulle ostajalle tai vastataan ostajan yhteydenottoon ja luotetaan siihen, että tarjous on varmasti kohdallaan. Ilman kilpailutusta sitä ei kuitenkaan voi tietää.

Keskimääräisessä puukaupassa Suomessa metsänomistaja saa 15 000–20 000 euroa. Kuka tekee sellaisen hankinnan kotiinsa tai itselleen ensimmäiseltä vastaantulijalta ilman tutustumista kaikkiin vaihtoehtoihin?

Puukauppa ei ole tunnepäätös tai ainakaan sen ei pitäisi olla. Se on yksi metsänomistajan suurimmista taloudellisista ratkaisuista. Puunostaja tekee puukauppaa työkseen joka päivä, mutta metsänomistaja myy puuta harvoin. Ostajalla on takanaan kokemus, selkeä hinnoittelustrategia ja tavoite hankkia puuta mahdollisimman edullisesti. Lähtöasetelma on epäreilu ellei metsänomistajalla ole käytössään vertailua ja apunaan luotettavaa kumppania samalta puolen pöytää eli oman metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaa.

Kilpailutus paljastaa puukaupan todellisen arvon

Kilpailutus ei ole epäluottamusta ostajaa kohtaan vaan järkevää taloudenpitoa. Sen avulla varmistetaan paras saatavissa oleva markkinahinta. Ilman kilpailua ostajalla ei ole tarvetta tarjota parasta mahdollista puun hintaa.

Puun hinnan määrittävät kaikki myyjät, jotka tekevät huolellista kilpailutusta. Mitä vähemmän on kilpailuttavia myyjiä, sitä vähemmän on tarvetta tarjota puusta enemmän.

Suomalaisella metsänomistajalla olisi vielä mahdollisuus vaikuttaa puun hintaan itse kilpailuttamalla puukaupat, toisin kuin monella muulla alkutuottajalla Suomessa, jossa ostaja määrittää hinnan. Tätä mahdollisuutta ei kannata hukata.

Kun samasta leimikosta pyydetään tarjoukset useilta ostajilta, hintaerot tulevat näkyviin konkreettisesti. Metsänhoitoyhdistyksen toimeksiantokaupoissa leimikosta saadaan tyypillisesti 4–8 tarjousta alueesta ja kohteesta riippuen. Kun hintaerojen lisäksi huomioidaan myös katkonnan vaikutus, tarjousten välinen ero voi kasvaa hyvinkin suureksi. Käytännössä puhutaan tuhansista euroista ja suurissa puukaupoissa jopa kymmenistä tuhansista.

Asiantuntijan apu tekee puukaupasta helppoa

Moni metsänomistaja tietää, että kilpailuttaminen kannattaa, mutta jättää sen tekemättä, koska ajattelee sen olevan vaivalloista. Juuri siksi metsänhoitoyhdistyksen hoitama puukauppa on erinomainen ratkaisu.

Yhteydenoton jälkeen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija hoitaa puukaupan valmistelun alusta loppuun. Hän suunnittelee hakkuualan eli leimikon, pyytää ja vertailee tarjoukset, arvioi katkonnan vaikutukset, käy läpi sopimusehdot ja aikataulut sekä kokoaa metsänomistajalle selkeän yhteenvedon päätöksenteon tueksi.

Palvelussamme yhdistyvät kaksi metsänomistajalle tärkeää asiaa: helppous ja sinulle paras mahdollinen lopputulos. Kilpailutus tuo näkyviin puukaupan todellisen arvon. Siksi puukauppaa ei kannata jättää yhden tarjouksen varaan. Kun tarjoukset on kilpailutettu, päätös voidaan tehdä tiedon perusteella, ei arvailemalla.

Älä myy puitasi liian halvalla

Tutulle ostajalle myyminen voi tuntua helpolta. Oman metsäasiantuntijan avulla kilpailuttaminen on kuitenkin vielä helpompaa, huolettomampaa ja usein selvästi kannattavampaa.

Ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijaasi ja varmista, että seuraavasta puukaupastasi saadaan irti sen todellinen arvo. Puunostajat eivät ole puolellasi. Me olemme.

www.mhy.fi/etela-savo/halvallameni