Puukaupan toimeksiantosopimus tuo varmuutta puun myyntiin

07.9.2020

Puun myynti ei ole kaikille metsänomistajille vuotuinen, rutiininomaisesti toistuva tapahtuma. Mikäli omat valmiudet puukaupan tekoon tuntuvat riittämättömiltä, voi apua hakea esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisilta.

Puukauppa ei välttämättä ole monimutkainen prosessi, mutta huomioitavia asioita siinä on paljon. Puukaupan voi helposti ulkoistaa metsäammattilaiselle, sillä kaikki metsänhoitoyhdistykset tarjoavat puukaupan tekoon puun myynnin toimeksiantopalvelua eli ns. valtakirjakauppaa.

Valtakirjakauppa on yksinkertaistettuna metsänhoitoyhdistyksen metsänomistajalle tarjoama puukaupan avaimet käteen -palvelu.

”Siihen kuulu käytännössä koko puukaupan prosessi leimikon laadinnasta mittaustodistuksen hyväksyntään”, sanoo Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Herkko Hämäläinen.

Hämäläinen on kokenut puukaupan tekijä, sillä vuosittain hän välittää yhdistyksen jäsenten puukauppojen toimeksiantoina jopa 25000 mottia puuta markkinoille. Puumäärä kattaa reilut 50 puukauppaa tai korjuupalvelun toimeksiantoa.

Leimikko tarpeiden mukaan

Puukauppa ja puun myynnin suunnittelu lähtee liikkeelle aina metsänomistajan tarpeista.

”Ensin kartoitetaan mitä metsänomistaja haluaa ja hakee puukaupalta. Halutaan esimerkiksi tietty rahamäärä tai että hakkuussa käsitellään tietyt metsäkuviot”, Hämäläinen sanoo.

Sen jälkeen laaditaan ns. leimikko eli nykytermein puunmyyntisuunnitelma. Herkko Hämäläinen kertoo käyvänsä aina katsomassa suunnitellun leimikon maastossa. Mikäli metsänomistaja on antanut puunmyynnistä toimeksiannon, rajataan leimikko samalla nauhoittamalla. Aina nauhoja ei kuitenkaan tarvita.

”Esimerkiksi jos leimikko rajoittuu luontaisiin rajoihin, kuten tiehen tai selkeään taimikkokuvioon.”

Puunmyyntisuunnitelmaan kirjataan käsiteltävät kuviot sekä niiden arvioidut puumäärät puutavaralajeittain. Lisäksi suunnitelmassa arvioidaan sopiva korjuuajankohta eli onko leimikko sopiva kesäaikaiseen vai talviaikaiseen korjuuseen.

”Sen jälkeen laitetaankin leimikko myyntiin”, Herkko Hämäläinen sanoo.

Tarjousten vertailu vaatii tarkkuutta

Tarjouspyynnöt voidaan pyytää kaikilta puun ostajilta esimerkiksi Kuutio.fi -nettipalvelun kautta tai ne voidaan lähettää vain joillekin ostajakandidaateille, mikäli puun myyjä niin haluaa. Yleensä tarjousten jättöaikaa on kymmenen arkipäivää.

Puun myyjä voi valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen hoitamaan koko puukaupan alusta loppuun tai esimerkiksi osittain siten, että tarjouspyyntöjen lisäksi tehdään tarjousten vertailu.

Herkko Hämäläinen sanoo, että monesti joku tarjous pomppaa ylitse muiden, mutta siitä huolimatta tarjoukset käydään huolella läpi.

”Suurin osa onnistunutta puukauppaa on ostajan valinta ja siihen kuuluu tärkeimpänä osana tarjousten vertailu.”

Herkko Hämäläinen tekee puun myyjälle yleensä kaksi vertailulaskelmaa. Toinen tehdään puunmyyntisuunnitelman puumäärillä ja toinen metsänhoitoyhdistyksen tietokannassa olevan ns. katkonta-aineiston perusteella.

Katkonta-aineisto on pitkän ajan kuluessa kerätty tilasto eri puunostajien katkontatavoista, ja se kertoo olennaisen siitä, kuinka puut katkotaan eri puutavaralajeiksi eli tukeiksi ja kuitupuuksi.

”Tällaista aineistoa ei ole kenelläkään muulla toimijalla kuin metsänhoitoyhdistyksellä. Kun ohjelmaan syötetään leimikon tiedot, hakee ohjelma kolmen viime vuoden ajalta vastaavat leimikot ja niiden katkontahistorian.”

Hämäläinen kertoo esimerkkinä tämän kesän erään harvennushakkuuleimikon, jolle löydettiin useita kymmeniä samantapaisia leimikoita ja niiden katkontahistoria. Näin tarjouksia vertaamalla saatiin todennäköisesti paras vaihtoehto tarjouksista esille, sillä katkonnalla on erittäin suuri merkitys kaupan onnistumiselle. Päätehakkuulla suurin osa kauppahinnasta kertyy tukista ja myös harvennushakkuulla tukkien osuudella on merkitystä loppusummalle.

”Vaikka metsänomistaja tekisikin itse kaupan, niin silti kannattaa hyödyntää katkonta-aineisto metsänhoitoyhdistyksen avulla tarjouksia vertaamalla”, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen sanoo, että puunostajat pyrkivät monesti suoraan kaupantekoon puun myyjän kanssa, mutta valtakirjakauppaan turvautumalla myyjä saa varmuutta ostajan valinnalle juuri katkonta-aineistoa käyttämällä.

Myös tarjouksen mitta- ja laatuvaatimukset otetaan huomioon puukauppavertailua tehtäessä. Joskus ostajat hakevat erikoispuutavaralajeja, kuten pylväitä tai ns. erikoistyvitukkeja. Nämä otetaan myös huomioon lopullisessa hintavertailussa.

Kun ostaja on valittu, voi metsänomistaja tehdä kaupan joko itse tai mhy:n valtakirjakauppana.

”Maanomistaja voi hoitaa itse kaupan ja korjuun valvonnan tai me teemme sen metsänomistajan valtuuttamana. Toisaalta niinkin voi toimia, että mhy tekee vain korjuun ja katkonnan valvonnan. Vaihtoehtoja on monia”, Hämäläinen sanoo.

Hakkuun tarkistaminen hakkuun aikana

Kauppakirjan allekirjoituksen jälkeen odotellaan hakkuun alkamista. Yleensä jo kaupan tekovaiheessa sovitaan ainakin summittainen aikataulu hakkuulle. Ennen hakkuun alkua metsänomistaja tai hänen valtuuttamansa metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilö saa ilmoituksen hakkuusta.

”Yleensä jo tässä vaiheessa käyn puhelimessa läpi joko ostomiehen tai koneenkuljettajan kanssa, mikäli hakkuulla on jotain erityistä huomioitavaa. Esimerkiksi polkuja, joita halutaan korjuussa varoa tai muita metsänomistajan haluamia seikkoja.”

Hämäläinen käy jokaisella hakkuulla paikan päällä vähintään kerran. Keskimääräisen leimikon hakkuu on niin nopea toimenpide, ettei useampaa käyntikertaa välttämättä ehditä tekemäänkään.

Vähänkin kauempana metsästään asuvan metsänomistajan olisikin monesti vaikea ehtiä itse paikan päälle tarkastamaan hakkuujälkeä, Herkko Hämäläinen sanoo.

”Keskimäärin koneella hakataan sellaiset 200-300 mottia päätehakkuuta työvuoron aikana, joten käyn yleensä heti ensimmäisenä hakkuupäivänä paikalla. Toisen kerran kun palstalle menee, niin yleensä hakkuu on jo ohi ja töissä on enää ajokone.”

Metsäkäynneillä tarkastetaan ostajan toiminta metsässä. Harvennushakkuulla huomiota kiinnitetään erityisesti poistettavien puiden valintaan ja kasvamaan jäävien puiden laatuun, yleiseen työmaan siisteyteen sekä mahdollisiin korjuuvaurioihin.

”Lisäksi tarkastetaan esimerkiksi juurikäävän torjunta sekä teiden kunto.”

Puutavaran katkonta tarkastetaan ensin silmämääräisesti ja mikäli poikkeamaa normaalista näyttää olevan, paneudutaan syihin tarkemmin. Hämäläisen kokemusten mukaan katkonta onnistuu nykyään hyvin valtaosassa kaupoista.

”Yleensä syy löytyy ja se voi olla esimerkiksi puun laadussa. Esimerkiksi lenkous tai haaraisuus tai isot poikaoksat vaikuttavat katkontaan.”

Kaupan teon yhteydessä sovitaan myös käytettävissä puutavaran mitoista ja ne vaikuttavat katkontaan. Kaikkien sovittujen mittojen käyttö on syytä tarkistaa hakkuun aikana.

”Jos kaikkia mittoja ei jostain syystä käytetäkään, voi tukkisaanto jäädä ennakoitua pienemmäksi”, Hämäläinen sanoo.

Mittaustodistuskin on tarkistettava

Kun hakkuu on tehty, lähettää puun ostaja myyjälle mittaustodistuksen. Mittaustodistuskin on syytä tarkistaa ja verrata hintoja ja kertyneitä puumääriä kauppakirjan tietoihin.

”Ihmiset näitä töitä tekevät ja virheitä voi sattua. Joskus mittaustodistuksen hinnat ovat poikenneet kauppakirjassa sovituista.”

Kun mittaustodistus on käyty läpi ja hyväksytty, maksaa ostaja rahat sovitun aikataulun mukaisesti. Metsänhoitoyhdistys toimittaa puun myyjälle puunkorjuun valvontaraportin sekä puukaupan yhteenvedon.

”Valvontaraportilta itse asiassa näkee, kuinka paljon tarkkailtavia ja huomioitavia kohtia hakkuussa ja puukaupassa on. Vaikka metsäasiantuntijan tarkastuskäynti metsässä saattaa näyttää sivullisen silmään epämääräiseltä haahuilulta, niin koko ajanhan siinä aivot raksuttavat ja havaintoja tehdään työn jäljestä ja hakkuusta”, Herkko Hämäläinen nauraa.

Puukaupan toimeksiannon hinta vaihtelee hieman kaupan koon mukaan, mutta palvelun arvonlisäveroton hinta lähtee 0,70 eurosta kuutiometriltä. Keskimääräinen kustannus on ollut puun myyjälle Hämäläisen mukaan hieman alle euron kuutiometriltä.

”Isoissa leimikoissa hinta kuutiometriä kohden pienenee.”

Tyypillinen Herkko Hämäläisen tekemä valtakirjakauppa on säännöllisesti puuta myyvän metsänomistajan kanssa tehty toimeksianto. Leimikon koko vaihtelee, mutta perinteisesti toimeksiannot ovat olleet päätehakkuita, joissa kilpailutus ja hintavertailut tuovatkin parhaat tulokset myyjän kannalta.

”Nyt viime aikoina toimeksiantoja tullut paljon myös harvennushakkuista. Leimikoitahan on monenlaisia.”

Hämäläinen muistuttaa, että kilpailutus puukaupassa kannattaa aina. Isommissa leimikoissa toimeksiantopalvelun kustannus tulee helposti takaisin korkojen kanssa, ja pienemmissäkin leimikoissa pikkurahalla saa varmuuden onnistuneesta korjuusta ja kelvollisesta puun hinnasta.