Partaharjulta puuntaimet metsään

17.4.2020

Partaharjun Puutarhan ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon yhteistyö on hyödyttänyt metsänomistajia jo vuosien ajan. Pieksämäeltä lähtee tänäkin keväänä mittava määrä metsäpuiden taimia eteläsavolaisille metsänomistajille.

Partaharjun Puutarha Oy:n talvisen rauhallisessa pakkasvarastossa on kunnioitettava määrä pahvilaatikoita, joista kussakin on 90 tainta. Piakkoin alkava taimenistutussesonki tyhjentää varaston muutamassa viikossa, ja tutulla metsänhoitoyhdistyksen logolla varustetut laatikot lähtevät yhdistyksen jäsenten ja asiakkaiden metsiin istutettavaksi.

Viime ja edelliskesänä kasvatetut taimet on pakattu loppusyksyllä ja siirretty varaston neljään pakkasasteeseen odottamaan toimitusta asiakkaille, kertoo Partaharjun Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Hanna Suhonen.

”Kun taimet pakataan jo syksyllä ja varastoidaan pakkasvarastossa, niin se tasaa kevään työhuippua. Jos kaikki taimet pitäisi pakata keväällä, niin kyllähän meillä aikamoinen kiire olisi.”

Pakkasvaraston olosuhteita on helppo säätää taimien varastoinnille sopivaksi ja näin ulkovarastoinnin riskit saadaan poistettua taimien tuotantoketjusta. Kulunut talvi olisi varmasti ollut taimien ulkovarastoinnissa lähes katastrofaalinen.

”Ulkovarastoinnissa riskinä olisivat vaihtelevat kelit ja esimerkiksi myyrät. Kun taimi varastoidaan pakkasessa, on se asiakkaalle menneessään varmasti lepotilassa, joten asiakkaan puolellakin logistiikka voi olla joustavampaa. Jos taimet olisivat ulkona, niin kesän alussa ne olisivat jo melkein täydessä kasvussa. Istuttaminen olisi silloin tehtävä paljon varovaisemmin, ettei uusi kasvu taimessa katkea.”

Kasvihuoneen ja ulkokasvatuksen yhteispeliä

Taimien kasvatus lähtee liikkeelle kylvöstä, joka yleensä kuusella aloitetaan maaliskuussa. Alkukasvatus tehdään vakioiduissa olosuhteissa kasvihuoneissa aina kesäkuun alkuun asti.

Ulos taimet siirretään alkukesällä heti, kun riskiä yöpakkasista ei enää ole. Heinäkuun puolen välin jälkeen taimet otetaan takaisin kasvihuoneeseen ja ne saavat ns. päivänpituus-käsittelyn.

”Eli annamme taimille yli 12 tunnin yön, joka ei ole siihen aikaan vuotta luontaista Suomessa. Sillä saadaan pituuskasvu pysäytettyä, kun taimi ikään kuin ajattelee syksyn tulleen. Näin taimi keskittyy verson paksuuskasvuun ja juurten kasvatukseen”, Hanna Suhonen kertoo.

Näin toimien paakkutaimelle saadaan sopivan pituinen verso, joka ei haihduta liikaa kosteutta istutuksen jälkeen. Yksivuotiaalla taimella tavoite verson pituudeksi on 18–20 cm.

”Taimi saisi olla mieluummin vähän lyhyempi ja napakampi kuin liian pitkä. Monesti metsänomistajat haluaisivat pidempää taimea, mutta versonhan pitää olla suhteessa juurimassaan”, toteaa Suhonen.

Vaikka kasvihuoneet ovat metsäpuiden taimituotannossa oleellisessa osassa, ei ilman luonnon apua saada aikaiseksi metsässä hyvin menestyvää taimea.

”Taimi tarvitsee vahvistuakseen luonnon olosuhteita.  Kun se on ulkona, tuuli heiluttelee sitä ja se vankistuu luonnostaan.”

Hennot taimet ovat kuitenkin kesälläkin jatkuvan tarkkailun alla. Viime vuosina on saatu nauttia varsin vaihtelevista talvisäistä, mutta kesäisinkin sääolot ovat olleet ailahtelevia.

”Esimerkiksi viime kesänä jouduimme heinäkuun alussa sadettamaan taimia hallavahinkojen estämiseksi”, Hanna Suhonen sanoo.

”Viime kesä oli kokonaisuutena aika lämmin, mutta kuiva. Pari vuotta sitten kesä oli taas viileä ja sateinen. Eivät sääolot ole mitenkään vakiintuneet.”

Jalostettu siemen tuo etuja metsänomistajalle

Metsäpuiden taimista puhuttaessa mainitaan usein termi jalostushyöty. Se tarkoittaa jalostetun siemenen tuomaa kasvunlisää luonnon siemenestä kasvaneeseen taimeen verrattuna. Hanna Suhonen sanoo, että jalostushyöty on suurimmillaan jalostetulla männyllä.

”Männyllä se on parhaimmillaan jopa 20 prosenttia, kuusella vähemmän.”

Suomessa on kaksi siemenalan yritystä, Siemenforelia ja Siementapio. Partaharjun Puutarha käyttää kylvöissä Siemenforelian siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä aina kun mahdollista. Viime aikoina on kuusella ollut huonoja siemenvuosia, joten tuotannossa on jouduttu käyttämään tavallista huonommin itävää siementä. Huonommin itävän siemenen käyttö on lisäkustannus taimikasvattajalle.

”Voi olla, että joskus siemenviljelyssiemenen itävyys on ollut vain 75 prosenttia. Luonnonsiemenellä itävyys voisi olla helposti yli 90 prosenttia, mutta me haluamme käyttää jalostettua siementä, sillä se takaa jalostushyödyn metsän omistajalle”, Hanna Suhonen perustelee.

”Nyt on kuitenkin luvattu hyvä siemenvuosi ja siementä pitäisi riittää myös tulevien vuosien kylvöihin”, Hanna Suhonen sano

Huolellisuutta istutukseen

Pakkasvarastossa ollut taimi on istutettava ennen juhannusta, Hanna Suhonen sanoo. Periaatteessa taimia voisi varastoida pakkasvarastossa keskikesälle saakka, mutta siinä vaiheessa sulatetun ja istutetun taimen riski kärsiä loppukesän mahdollisista hallavaurioista olisi suuri.

”Talvenkestävyyttä ei ehtisi silloin kehittyä taimeen. Loppukesästä ja syksyllä istutetut taimet eivät olekaan pakkasvarastoituja.”

Taimi pitäisi istuttaa Hanna Suhosen mukaan mielellään heti muokkauksen jälkeen, ettei heinä ehdi valloittaa istutusaluetta. Paakut kastellaan ennen varastointia, mutta sulamisen jälkeen kasvi alkaa heti haihduttaa ja paakku voi pidemmässä varastoinnissa kuivua. Paakun pitäisi olla riittävän märkä ja niitä olisikin hyvä kastella ennen istutusta, mikäli ne tuntuvat kuivilta.

Taimien laatu on vakiintunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ja siihen Hanna Suhosen mukaan on vaikuttanut suurimmaksi osaksi paakkukasvatus. Pakkasvarastointikin on osaltaan tuonut tuotantoon varmuutta.

Koivun viljelyssä ns. pikkukoivu eli yksivuotinen koivuntaimi on tuonut tehokkuutta taimien istutukseen, sillä sen myötä koivukin voidaan istuttaa putkella. Myös männyn ja kuusen istutuksessa on alettu käyttää pienempiä taimia.

Tasalaatuinen taimiaines voisi mahdollistaa myös koneistutuksen, mutta ainakaan vielä se ei ole yleistynyt muutama vuosi sitten ennakoidulla tavalla.

”Kyllä se taitaa olla vielä liian kallis menetelmä ja erityisesti Itä-Suomen kivisillä mailla voi olla vaikeuksia”, Suhonen pohtii.