Mönkijällä metsänomistajaksi

07.6.2021

Teksti ja kuva: Matti Turtiainen

Metsänomistajaksi voi tulla monella tavalla. Tuusulalainen Ville Vihavainen sai metsäkipinän mönkijäsafarilla ja omistaa nyt metsämaata Sulkavalla.

Päätehakkuukypsä männikkö huojuu kevyesti tuulessa, kun Ville Vihavainen ja Aki Kemppinen silmäilevät palstaa. Kemppinen mittailee puuston määrää relaskoopilla ja toteaa männiköstä löytyvän laadukasta tukkia. Osa putkisuorista männyistä kelpaisi pylväiksikin.

Vihavainen myhäilee tyytyväisenä, sillä taannoin lisämaaksi viereiselle metsätilalle ostettu rantapalsta osoittautuu varsin hyväksi sijoitukseksi. Niitä on nykyisillä metsätilamarkkinoilla tarjolla harvemmin, sillä metsämaan kysyntä on ollut jo tovin tarjontaa suurempi.

”Mieli tekisi ostaa lisää metsää, mutta hinnat tuntuvat nousevan korkeiksi”, Vihavainen harmittelee.

Ajatukset jalostuivat
Etelä-Suomessa Tuusulassa asuva Vihavainen löysi metsänomistajuuden ilot kuusi vuotta sitten. Taival metsänomistajaksi ei ole kuitenkaan ihan tavallinen.

”Olin Vihdissä mönkijäsafarilla ja sen kokemuksen jälkeen innostuin, että olisipa mukavaa, jos olisi joku oma alue, missä voisi ajella mönkijällä”, Vihavainen kertoo.

”Aloin etsiä sopivaa aluetta, mutta huomasinkin aika nopeasti, että paljon järkevämpää ja minulle sopivampaa olisikin puun kasvattaminen.”

Mönkijäajatus väistyi tuottavamman harrastuksen tieltä, ja parin kuukauden jälkeen Vihavainen saikin jo hankittua ensimmäisen metsätilansa.

Vihavaisella on juuria Sulkavalla, sillä hänen isänsä on soutupitäjästä kotoisin. Perheellä on myös kesämökki Sulkavalla, joten kun aikaa vietetään Etelä-Savossa muutenkin, oli luonnollista etsiä metsätilaa samalta seudulta.

Ostetut tilat heti kuntoon
Nollasta lähtenyt metsäyrittäjyys on nyt poikinut neljä tilaa, joissa on pinta-alaa rapiat 40 hehtaaria. Aiempaa kokemusta Vihavaisella ei metsäalalta juurikaan ollut.

”Jotain kylvöhommia ja taimenistutusta olin tehnyt, mutta en muuta. Tämmöinen kuume iski ihan yllättäen. En arvannut ollenkaan, että näin voisi käydä”, Vihavainen nauraa.

Pääasiassa Vihavainen on ostanut pienehköjä tiloja. Tilakaupan jälkeen tarvittavat hoitotoimet ja hakkuut on tehty heti eli metsät on laitettu saman tien kasvukuntoon.

”Puusto on pääosin aika nuorta, mutta on siellä jonkin verran tukkipuutakin”, Vihavainen kertoo.

Metsänomistajana Ville Vihavainen luonnehtii itseään puun tuottajaksi. Mukana kulkee kuitenkin myös monitavoitteisuus, sillä mies on aina viihtynyt metsäluonnossa.

”Metsätöissähän kaupan päälle tulee kuntoilu ja virkistys.”

Eli teet myös itse metsässä töitä?

”Kyllä se on tarkoitus. Tätä hommaa on aloiteltu palkkatuloilla ja näin alkuvaiheessa olisi tarkoitus toimia niin, ettei rahaa liiku hirveästi poispäin.”

Metsänhoitoyhdistys hyvänä apuna
Ville Vihavainen pitää tärkeänä, että metsänhoitotyöt tehdään ajallaan. Matkan päässä metsistään asuva ja venesuunnittelijana työskentelevä mies ei kuitenkaan aina ehdi itse metsätöihin. Apuna hän käyttääkin metsänhoitoyhdistystä, jonka puoleen Vihavaisen isä kannusti kääntymään apua tarvittaessa.

”Isä sanoi, että soita metsänhoitoyhdistykseen. Siellä ainakin ollaan metsänomistajan asialla”, hän nauraa.

Yhdistyksen metsäasiantuntija Aki Kemppinen onkin ollut hyvä yhteistyökumppani koko Vihavaisen metsäuran aikana.

”Olemme tehneet Villelle muun muassa harvennuksia ja lannoitusta ensiharvennuksen jälkeen”, Kemppinen sanoo.

Vihavainen on itsekin lannoittanut metsää mönkijällä ja käsipelissä. Samaten booria hän on levittänyt ruiskuttamalla. Pikkuhiljaa ruokahalu on kasvanut syödessä ja varustearsenaalista löytyy raivaussaha ja moottorisaha sekä istutusvälineet.

”Kunhan lapset kasvavat, niin sittenhän minulla on aikaa metsätöihinkin”, pienten lasten vanhemmille kovin tuttuja ruuhkavuosia parasta aikaa elävä Vihavainen suunnittelee.

Mutta takaisin palstalle. Minkälaista hakkuuta suunnitellaan?

”Tässä on tämmöistä järeää männikköä hehtaarin verran ja välissä on pieni taimikkokuvio”, Ville Vihavainen esittelee.

Puusto on hakkuukypsää ja helpointa olisi tehdä uudistushakkuu kerralla koko alalle. Sillä tavalla puun hinta saataisiin varmasti korkeimmaksi. Alueella on kuitenkin kaksi rantarakennuspaikkaa, joten Vihavaista mietityttää alueen hakkaaminen kerralla aukeaksi. Kemppinen pohtii, että vaihtoehtoja on muitakin.

”Vähän tiheämpi siemenpuuasentokin voisi tulla kyseeseen. Puut näyttävät olevan laadukkaita, joten ne kyllä siementävät alueen”, hän pohtii latvuksia silmäillessään.

Puuston määrä ja laatu on selvillä, joten markkinoita kannattaa Kemppisen mukaan nyt tovi tutkailla. Monesti paras hinta tällaiselle kesäkorjuukelpoiselle leimikolle saadaan loppukeväästä.

”No odotellaan ja katsellaan hetki”, Ville Vihavainen toteaa.


Metsäasiantuntija Aki Kemppinen (vas.) on tuttu apu Ville Vihavaisen metsissä.