Mitä mieltä mhy Etelä-Savon alueen eduskuntavaalien ehdokkaat ovat metsäasioista?

28.3.2019

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on 3.4 - 9.4.2019 ja varsinainen vaalipäivä on 14.4.2019. Metsänomistajan kannalta tärkeistä asioista on käyty vilkasta keskustelua mm. hakkuumäärien tasosta, hiilinieluista, verotuksesta sekä metsien monimuotoisuudesta ja suojelusta. Vain äänestämällä vaaleissa voit vaikuttaa metsätalouteen liittyviin poliittisiin linjauksiin jatkossa.

Kysyimme seuraavia kysymyksiä mhy Etelä-Savon toimialueen kaikilta eduskuntavaalien ehdokkailta.

KYSYMYKSET

1.Metsien kasvu on 107 milj. m3 vuodessa. Vuotuinen kestävä hakkuusuunnite on 84 milj. m3 vuodessa. Arvio viime vuoden hakkuumäärästä on noin 72 milj. m3. Voidaanko nykyistä hakkuutasoa kasvattaa?

2.Puun myynnissä pääomatulojen veroprosentti on 30 %. Yli 30 000 euron pääomatuloista maksetaan veroa 34 %. Pitäisikö mielestäsi puunmyyntitulojen verotusta laskea, pitää ennallaan vai nostaa?

3.Kannatatko metsien kiinteistöveroa?

4.Ympärivuotisen puunkuljetusten kannalta tärkeän alemman tieverkon kunto rapautuu koko ajan ja korjausvelka kasvaa määrärahojen niukkuuden vuoksi. Mitä toimenpiteitä asia vaatii?

5.Riittävätkö vapaaehtoiset toimet, kuten Metso-ohjelma, turvaamaan metsien monimuotoisuutta?
 

KESKUSTA

MATIAS HILDEN, Puumala
Keskusta

1.Olennaista on, että puuston määrä metsissämme kasvaa, ja puun lisäkäyttö on kestävää: eli se siirtyy hiilivarastoksi tai korvaa fossiilisia polttoaineita. Suomen ilmastotavoitteiden keskiössä tulee olla päästöjen vähentäminen erityisesti lämmityksessä ja liikenteessä.

2.Pääomatuloveroa voitaisiin hitusen alentaa, mutta tämä edellyttää sitä, että samalla tehdään yritysverotukseen muitakin muutoksia. Merkittäviin veronkevennyksiin ei valtiolla ole nyt varaa.

3.En.

4.Pysyvää tasokorotusta perusväylänpitoon, ja siihen panostamista uusien ja suurien väylähankkeiden sijaan. Toki talouskasvua tai merkittäviä liikenneturvallisuuden parannuksia tuovia uusiakin hankkeita on syytä tehdä.

5.Näin uskoisin. Lisäksi metsänomistajat tekevät paljon ”epävirallista” suojelua, joka ei näy tilastoissa.

LAURA HÄMÄLÄINEN, Mikkeli
Keskusta

1.Metsien hakkuut on ainakin pidettävä samana. Tulevaisuudessa niitä on mahdollista kenties jopa kasvattaa metsien vuosikasvun kiihtyessä. Metsät ovat ratkaisu ilmastonmuutokseen – hiilinieluista on tulevaisuudessakin pidettävä huolta ja niitä edistettävä. Metsätalous tuo paljon ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön – sivuvirtana saatava uusiutuva energia ja puusta valmistettavat uusiutuvat materiaalit korvaavat fossiilisia päästölähteitä ja esim. puurakentaminen edistää myös hiilivarastoja.

2.Ei ainakaan nosteta.

3.En.

4.Satsauksia ja pitkäjänteistä työtä korjausvelan taittamiseksi.

5. Suojeluohjelma Metson määrärahat on turvattava ja niitä lisättävä samassa suhteessa hakkuiden kanssa. Toki erilaiset koulutukset ja tiedon lisääminen on myös tärkeää monimuotoisuuden turvaamiseksi. 

HANNA KOSONEN, Savonlinna
Keskusta

1.Hakkuutasoa voidaan kasvattaa, sillä meillä on nuorten metsien hakkuurästejäkin merkittävä määrä. On aina kysyttävä mistä metsäteollisuuden tarpeisiin puu tulisi, mikäli lähtisimme rajaamaan hakkuumääriä. Olisiko oikeasti järkevää tuoda se maista, joissa metsänhoito ei ole läheskään samalla kestävyyden tasolla kuin Suomessa. 

2.Puun myynnistä pääomatulojen veroprosenttia voisi laskea.

3.En kannata kiinteistöveroa metsille.

4. Tarvitsemme väyliimme uudenlaisen rahoitusmallin, jossa pääsemme vähintään osin irti budjettirahoituksesta. Alemman tieverkon korjausvelka on erittäin suuri ja ratkaisu on pakko hakea toisella tapaa kuin budjetin kautta.

5.Uskon vapaaehtoisten toimien riittävyyteen kunhan saamme Metso-ohjelman rahoitustason nostettua kunnianhimoiselle tasolle. Tällä kaudella aloitettuja metsien monimuotoisuuteen liittyviä pyöreän pöydän neuvotteluja olisi hyvä jatkaa ensi kaudella ja hakea yhdessä metsänomistajien, metsäteollisuuden, Metsähallituksen, ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa erilaisia toimia, joilla metsien monimuotoisuus turvataan.

 

JARI LEPPÄ, Pertunmaa
Keskusta

1.Hakkuutasoa voidaan kasvattaa, kiitos hyvällä metsänhoidolla aikaansaadun metsien kasvun lisääntymisen

2.Puunmyyntitulojen veroa tulee laskea korottamalla yrittäjävähennys 10 %:iin

3.En missään tapauksessa kannata maa-ja metsätalousmaan kiinteistöveroa

4.Määrärahatason noston teiden pitämiseksi kunnossa

5.Kyllä riittävät. Metso-ohjelman rahoitusta syytä kasvattaa. Monimetsä yms lukuisat olemassa olevat toimenpiteet vahvistavat myös monimuotoisuutta.

MARITTA MYNTTINEN, Hirvensalmi
Keskusta

1.Vuotuinen kestävä hakkusuunnitelma 84 milj. m3/v on mielestäni sopiva, mutta mielestäni tarvittaessa sitä voi kasvattaa 90 milj.m3/v. Oletuksena on, että metsänomistajat hoitavat metsiään suunnitelman mukaisesti.

2.Puunmyyntitulojen verotus tulisi pitää ennallaan 30 %, mutta mielestäni yli 30 000 € puunmyynnistä oleva pääomatulo voitaisiin laskea mielellään edes pari prosenttia eli 32 %.

3.En todellakaan kannata metsien kiinteistöveroa.

4.Alemman tieverkon heikkenevästä kunnosta on keskusteltu vuosikausia. Ajoittain hallituskausittain alemman tieverkon hoitamiseen ja kunnostamiseen on myönnetty vähemmän määrärahoja, jolloin tiestö rapautuu entisestään. Hyvin hoidetut tiet ovat tärkeitä niin puunkuljetuksille kuin teiden varsilla asuville asukkaillekin. Täytyisi tehdä useamman hallituskauden kestävä suunnitelma rahoituksineen, jotta korjausvelka saataisiin mahdollisimman pieneksi.

5.Nykyisen muotoinen metsien monimuotoisuuden ohjelma turvaa mielestäni metsäluontoa eri vivahteineen. Itse asun maaseudulla ja lähelläni on suojeltu ikimetsä. Siellä on mukava käydä katsomassa metsäluontoa. Monet metsänomistajat ovat vastuullisia metsänhoidossa ja arvostavat myös metsien suojelua

 

KOKOOMUS

PANU PEITSARO, Savonlinna
Kokoomus

1. Suomen metsien kasvu nousee tulevaisuudessakin ja siihen täytyy satsata. Samalla hakkuita voidaan lisätä monimuotoisuus huomioiden.

2.Kiristää ei voi, mutta ei ole realismia luvata alennuksia, koska puhutaan koko pääomatulolajista. Yrittäjävähennys tulee säilyttää. Erilaisia kannustimia tarvitaan varmistamaan tilojen kehittämistä ja puun liikkuvuutta. Veroja voisi ohjata metsien kasvukuntaan.

3.En. Verotuloja tulisi muilla keinoilla ohjata kuntiin esim. metsän osalta pääomaveroa voisi ohjata kuntaan, jossa puu on kasvanut.

4.Biotalouden investoinnit ja maaseudun elinvoima muutenkin tarvitsee hyvät yhteydet. On olemassa hyviä selvityksiä korjausten kiireellisyysjärjestyksestä. Lista toimeksi, riskit elinkeinoille kasvavat, jos ei infra ole kunnossa.

5.Vapaaehtoinen pohja suojelulle on kannatettava, pakolla ei saa kuin vastakkainasettelua aikaan. Metso tarvitsee kunnollisen rahoituksen ja laajennusta kohdevalikoimaan. Metsänomistajia kiinnostaa luonnonhoitoasiat

 

NINA RASOLA, Mikkeli
Kokoomus

1.Kyllä voidaan. Niin kauan, kun metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa, kasvaa myös raaka-aineiden tarve. Jos hakkuut vähenevät Suomessa, ne lisääntyvät jossain muualla. Metsät on hoidettava ajallaan ja noudatettava metsänhoitosuosituksia. Tuhoihin reagoitava heti eikä uudistamisen kanssa vitkutella. Puusta tehtävät tuotteet mahdollistavat esim. muovituotteiden korvaamisen kestävimmillä vaihtoehdoilla. Metsäteollisuus tuo yli 20 % Suomen vientituloista ja työllistää erityisesti maakunnissa.

2. Puun myynnin pääomatulojen veroprosentti on sama kuin muidenkin pääomatulojen veroprosentti. Eikä se voi poiketa yleisestä linjasta. Pääomatulojen verotuksen tulee ylipäätään säilyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä.

3.En

4.Kaakkois-Suomen alueella Etelä-Savon tiestö on heikoimmassa kunnossa. Peräti 14,8% maakuntamme tiestöstä on huonokuntoista. Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa vain vähän alle 8% teistä on huonokuntoisia. Kaiken kaikkiaan koko Suomen teiden korjausvelka on arviolta 1,3 miljardia euroa. Teiden korjausnäkymät tälle vuodelle ovat heikot.Etelä-Savon osalta on tuotava entistä vahvemmin tietoisuusteen, miten iso merkitys alemman tieverkon kunnolla on niin puunkuljetusten kuin matkailun/vapaa-ajan asutuksen näkökulmasta. On huolehdittava siitä, pienistäkin summista tulee osa Etelä-Savon teiden ylläpitoon.

5.Kyllä

 

KAJ TURUNEN, Savonlinna
Kokoomus

1.Kyllä voidaan. Metsähakkuiden rajoittamista perustellaan hiilinielun kasvattamisella. Kuten kysymyksen sisällössä on jo todettu, metsän kasvu on suurempi kuin hakkuiden määrä, joten hiilinielu kasvaa hakkuiden kasvattamisesta huolimatta. Lisäksi on huomioitava, että hoidettu metsä sitoo hiiltä huomattavasti enemmän kuin hoitamaton metsä.

2.Pääomatulojen veroprosentin pitäisin ennallaan. Vuoden 2017 alusta tuli voimaan yrittäjävähennys, mikä pienentää metsätalouden tuloa 5 %.

3.En kannata metsien kiinteistöveroa. Pidän kuitenkin tärkeänä löytää kannustimia hoitamattomien metsien saamiseksi metsätalouden piiriin.

4.Kuluneella vaalikaudella panostettiin pitkästä aikaa tieverkkoon. Teiden kunnostukseen laitettiin 600 miljoonaa "ylimääräistä" korjausvelkaohjelman kautta, jolla saatiin pysäytettyä korjausvelan kasvu. Valitettavasti korjausvelka on kuitenkin edelleen noin kolmen miljardin luokkaa. Korjausvelkaohjelmaa on jatkettava myös tulevalla vaalikaudella ja painotettava entistä enemmän alemman tieverkon kunnostukseen ja ylläpitoon.

5.Vapaaehtoiset toimet riittävät hyvin turvaamaan metsien monimuotoisuuden. Metso-ohjelman rahoitus on turvattava jatkossakin.

 

KRISTILLIDEMOKRAATIT

LIISA AHONEN, Mikkeli
Kristillisdemokraatit

1.Voidaan kasvattaa 80 milj.m3 vuodessa. Hakatun metsän tilalle tulee istuttaa uutta.

2.Vero tulisi pitää ennallaan

3. En kannata

4.Valtion tulee antaa rahaa alemman tieverkon korjaukseen, perusparannukseen sekä kemera rahaa uusien metsäteiden rakentamiseen.

5.Riittävät, mutta tietoisuutta ko. asian esille nostaminen on tarpeellista. Vapaaehtoisuudella saavutetaan paremmin kuin pakolla.

 

AILA ASIKAINEN, Juva
Kristillisdemokraatit

1.Minusta maksimista ei tarvitse tehdä normia. Pitäisin sen ennallaan.

2.Pitää ennallaan.

3.En kannata.

4.Alemman tieverkon kuntoon olisi hyvä löytää rahaa. Teiden kunto ei vaikuta pelkästään puukuljetuksiin vaan myös maatalouteen, muuhun yritystoimintaan, matkailuun ja tietenkin maaseudulla asuvien ihmisten arkeen. Teiden kunto on myös osaltaan huoltovarmuusasia.

5. Yksityishenkilöiden osallistumista luonnonsuojeluun pitäisi tukea mm. METSO-ohjelman rahoituksen jatkuvuudella. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen on tärkeää ja suojelun piiriin pitäisi ottaa riittävän suuria kokonaisuuksia, mikä varmistaa lajien siirtymisen paikasta toiseen myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Kosteikkojen ja soiden ennallistamiset ovat luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tärkeitä. Kosteikot ja suot ovat myös merkittäviä hiilinieluja. Samalla parannetaan tulvasuojelua, veden laatua ja riistamaita.

OLAVI KIETÄVÄINEN, Puumala
Kristillisdemokraatit

1. Hakkuu määriä voidaan nykyisestä 72 milj. m3 kasvattaa. Kasvu tulee hyvän metsänhoidon suositusten noudattamisesta, jolloin puuvaranto kasvaa. On tärkeä tukea metsän kehityksen alkuvaiheessa taimikon- ja nuorenmetsän hoitoa jolloin saadaan puusto kasvamaan optimaalisesti. Metsänomistajan tulee voida jatkossakin päättää, miten hän metsiään käsittelee, ei tule asettaa uusia rajoituksia nykyiseen käytäntöön verrattuna.

2. Puun myynnin pääomavero tulee pitää ennallaan eikä korottaa.

3. En kannata kiinteistöveroa metsille.

4. Tulevan eduskunnan tulee laatia pikaisesti yli hallituskausien ulottuva korjausvelkaohjelma, jolla korjausvelkaa pienenetään. Tämän tulee koskea myös alempiasteista tieverkkoa. Yhdysteiden päällysteidenuusimisväli tulee puolittaa 50 vuodesta 25 vuoteen. Myös yksityisteiden hoitoon ja kunnostukseen tulee lisätä tukea, muuten puunhuoltokuljetusten ympärivuotisuus vaarantuu.

5. Metso-ohjelma ja muutkin vapaaehtoiset toimet riittävät turvaamaan metsien monimuotoisuutta

 

PERUSSUOMALAISET

TIMO KARSTU, Mikkeli
Perussuomalaiset

1.Metsät pitää olla hyötykäytössä eri kasvuvaiheissa. Harvennusvaiheessa saadaan mm. kuitupuuta ja hakkeeksi soveltuvaa puuta. Jatkuvan kasvun periaatetta pitää noudattaa, jos mahdollista. Päätehakkuuta ei pidä pitkittää tuoton hidastumisen takia. Jos hakkuukelpoista metsää on, niin silloin hakkuutasoa voidaan lisätä nykyisestä.

2.Pidän nykyistä metsien myynnin verotusta kohtuuttomana. Verotusta pitää laskea.

3.En kannata. Metsien kiinteistövero voi aiheuttaa vähävaraisille tilanteen, että metsää joutuu myymään hankkiakseen verorahat.

4.Autoilijoilta kerättävien verojen korvamerkitseminen tiestön hoitoon. Tiestön kunnossapidon, korjausvelan ja investointien vaatiman lisärahoituksen on arvioitu olevan miljardin vuodessa. Vahteran iltapäivälehdessä julkaiseman laskelman mukaan maahanmuuton kustannukset ovat yli 3 miljardia vuodessa: jos tämä pitää paikkansa niin tiestön hoitoon ja vanhustenhoitoon löytyy rahaa edellyttäen, että perussuomalaiset ovat päättämässä.

5.Mielestäni riittävät. Metso-ohjelmalla maanomistajalla on mahdollisuus suojata arvokkaita luontokohteita korvausta vastaan.

 

MATTI LUNDENIUS, Savonlinna
Perussuomalaiset

1.Kyllä. Suomalainen metsäosaaminen on maailman tasolla esimerkillistä.

2.Verotus voidaan pitää samalla tasolla, mutta verotuotto pitäisi jakautua oikeudenmukaisemmin metsän sijaintikunnan ja valtion välillä.

3.En. Pääomatuloverosta osa metsien sijaintikuntiin.

4.Osa pääomatuloverosta metsien sijaintikuntiin korvamerkittynä tieavustuksiin. Valtionteiden osalta tiemäärärahoja lisättävä.

5.Kyllä. Jokainen metsänomistaja voi hakea suojelua omiin metsiinsä niin halutessaan. Tämä koskee myös kuntia ja valtiota.

 

ANO TURTIAINEN, Juva
Perussuomalaiset

1.Nykyistä hakkuutasoa voidaan kasvattaa.

2.Puunmyyntitulojen verotusta pitää laskea.

3.En kannata metsien kiinteistöveroa.

4.Tieverkko on kansallisomaisuuttamme ja se kuuluu pitää kunnossa. Lisää määrärahaa tieverkon kunnossapitoon ja leikataan ulkomaan kehitysavuista.

5.Riittää.

 

SEITSEMÄN TÄHDEN LIIKE

PEKKA RANTA, Sulkava
Seitsemän tähden liike

1.Hakkuusuunnitteen yhteydessä nykyään puhutaan hiilinieluista. Kun vähitellen on alettu ymmärtää väitteet ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä pelkäksi huijaukseksi on tämä syytä ottaa huomioon. Näin ollen suunnitetta voidaan perustellusti nostaa.

2.Kautta linjan on syytä ryhtyä toimiin maaseudun talouden parantamiseksi. Tämän verokäsittelyn helpottaminen olisi hyvä piristysruiske maaseudulle kun se toteutetaan oikein.

3.En

4.Maaseudun tieverkkojen ylläpito on välttämätön osa maaseudun elossa pitämiseksi. Tieverkko on pidettävä kunnossa. Tällaiset toimet ovat maalle tärkeämpiä kuin jotkin herrasväen miljardeja maksavat tunnin junat

5.Ympäristöministeriön toimet ovat pääsääntöisesti epäonnistuneet. Metsänomistajat tuntevat metsänsä paremmin kuin satunnaisesti paikalle piipahtaneet virkamiehet. Omistajien toimin ja tiedoin monimuotoisuus kehittyy parhaiten.

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

ANNA-KRISTIINA MIKKONEN, Savonlinna
SDP

1.Metsiä tulee hoitaa kestävästi. Suomi on maailman esimerkillisin maa vastuullisesta metsänhoidosta. Hiilinieluja pitää kasvattaa nykyisestä. Hakkuukertymän ja kasvun suhde pidetään nykyistä vastaavalla tasolla.

2.Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verotuksesta pääomien verotukseen.

3.En kannata metsien kiinteistöveroa.

4.Perustienpitoon tarvitaan lisää resursseja. Teiden korjausvelkaa on liikaa ja tieverkon kunto on rapistunut. Toimiva liikenneinfra on alueemme elinvoiman kannalta merkittävä asia, joka vaatii satsauksia. Tiemäärärahojen jakoa priorisoidessa tulee ottaa huomioon liikennevirrat ja liikenteen laatu, tietä käyttävät raskaat ajoneuvot ja turvallisuus.

5.Metso-ohjelman rahoitus tulee turvata. Kansallispuistoverkostoa voitaisiin laajentaa. Toteutetaan kansainvälisten velvoitteiden mukainen heikentyneiden elinympäristöjen ennallistamisohjelma.

SATU TAAVITSAINEN, Mikkeli
SDP

1.Kyllä, harkitusti kohti kestävän hakkuusuunnitelman vuotuista määrää. Hyvin hoidettu metsä on paras hiilinielu ja hiilivarasto. Suomalainen metsänhoito-osaaminen on niin korkealla tasolla, että metsiä osataan kyllä hoitaa kestävästi.

2. Pidetään ennallaan verotuksen kokonaistaso, mutta porrastusta voisi hieman säätää. Yleensä ottaen pääomatulojen veroprosenttiasteikkoa tulee muokata siten, että yli 30 000 euron pääomatuloista maksettavissa veroissa tulisi olla yksi väliporras lisää/tai nostaa euromääräistä alarajaa. Nykyinen 4% korotus on melko iso harppaus. Ylin veroprosentti voisi tarvittaessa olla jopa korkeampi.

3. En kannata.

4.Tieverkon korjausvelka tarvitsee erityisbudjetin, jolla ryhdytään kuromaan kiinni jo vuosia laiminlyötyjä tieverkoston korjaustoimia. Lisäksi vuosittainen korjausbudjetti tulee olla sellainen, että siitä riittää euroja myös pääväylien lisäksi alemmalle tieverkolle.

5.Kyllä riittää.

 

VASEMMISTOLIITTO

ANTTI ASTIKAINEN, Savonlinna
Vasemmistoliitto

1.Hakkuutasoa voitaneen hieman nostaa, mutta liikkumavara on mainitun 84milj m3 ollessa ehdoton katto. Ehtona hakkuiden lisäämiselle tulee kuitenkin olla, että puun käyttö on kestävää kuten puurakentaminen, biomuovit ja polttoaineet jne.

2. Vasemmiston ehdotus on yhdistetty verotus tulo- ja pääomaverotukselle. Tämä mahdollistaisi pääomatulon alarajan laskemista mm. tuolle 30000€ tulolle, jolloin pienemmät pääomatulon saajat hyötyvät enemmän, kun taas suurimmat nettoajat maksavat korkeamman progression mukaan. Tämä mahdollistaa vähemmän ansaitsevien mahdollisuuksia kasvaa ja toimia.

3.Lähtökohtaisesti en kannata. Kiinteistöveroa voisi mahdollisesti harkita esimerkiksi kaivoskohteille tarjotuilla alueilla tai muutoin ympäristölle negatiivisten hankkeiden kompensaationa.

4.Suomessa kerätään merkittävästi enemmän liikenteen veroja kuin mitä tiestöön käytetään. Tähän yksi syy ovat merkittävät yritystuet suuryrityksille, joiden osuuksia tulee alentaa niin, että kerättyjä varoja voidaan käyttää infran ylläpitoon kuten kuuluisi.

5.Ikävä kyllä eivät, koska talousnäkökulmassa ei ole tilaa metsien monimuotoisuudelle. Ympäristöstä huolehtimista ei voi jättää pelkän hyvän tahdon varaan, koska tiedämme jo entuudestaan, ettei tämä toimi kokonaisuudessa riittävän tehokkaasti.

 

VIHREÄ LIITTO

HELI JÄRVINEN, Savonlinna
Vihreä liitto

1.Hiilinielun näkökulmasta pitää tarkastella kokonaisuutta. Tämän hallituksen päätös lisätä hakkuita, samalla alentaa turpeen verotusta ja leikata peräti puolet luonnonsuojelurahoista on kestämätön yhdistelmä. Jos hakkuita lisätään, tulee turpeen verotusta järjestelmällisesti korottaa ja luonnonsuojelurahoja lisätä.

2. Mielestäni puunmyyntitulojen verotus on perusteltua pitää samalla tasolla kuin muun pääomatulon verotus.

3.Metsien kiinteistövero uhkaisi maailmanlaajuisesti ainutlaatuista ja säilyttämisen arvoista jokamiehenoikeuttamme liikkua ja nauttia kaikesta metsäluonnostamme. Siksi en kannata sitä.

4.Teiden huono kunto on tosiasia siitäkin huolimatta, että hallitus ohjasi perustienpitoon yli 600 miljoonaa euroa entistä enemmän. Erityisrahoitusta väylien parantamiseen pitää jatkaa, ja jatkossa rahaa pitää kohdentaa tasaisemmin tieverkolle.

5.Hallitus leikkasi luonnonsuojelurahoitusta eniten kaikista eli 50 %. Nykyisellään rahoitus ei riitä turvaamaan metsien monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden kannalta metsäluonnon säilyttäminen on välttämätöntä. Jo nyt metsien muutokset uhkaavat yli 700 lajia. Ja noin 400 luontotyypistä lähes puolet on arvioitu uhanalaisiksi koko maassa. On välttämätöntä lisätä rahoitusta ensi kaudella.