Metsävaltuuskunnan puheenjohtajan joulukirje 2020

22.12.2020

Joulurauhaa ja kiitokset kuluneesta vuodesta 

Osaltani metsänomistajien edunvalvonta on rauhoittumassa joulun pyhien viettoon. Jäljellä urakasta on Tuomaan päivänä pidettävä Metsäsäätiön hallitus. Se onkin tärkeä paikka näinä aikoina, kun painetta metsäalan kestävyyttä kohtaa rynkytetään oikein urakalla. Muistetaan aina kysyä puukauppatilanteessä Metsäsäätiön raksin laittamista. 

Vuosi 2020 jää maailmanhistoriaan koronaepidemian vuotena. Metsänhoitoyhdistykset reagoivat Suomen sulkeutumiseen keväällä viestimällä nopeasti, että metsässä ei korona tartu. Metsäala on selvinnyt kulkutaudista muita aloja paremmin. Tukin kysyntä ja hintakin paranivat kaikkien yllätykseksi loppuvuotta kohden ja energiapuukin käy taas hyvin kaupaksi. 

Kemeratöitä on tehty edellisiä vuosia enemmän. EU ohjelmakauden viivästyminen toi nykykemeralle jatkoa-ajan. Uuden Metkan valmistelussa olemme olleet Jylhän Lean vedolla vahvasti mukana. Vinkkinä voi sanoa, että kemerakelpoisa ensiharvennuksia kannattaa tarjota energiaksi tai kuiduksi nykysysteemillä, sillä erillistä pienpuun keräilytukea ei näyttäisi uuteen järjestelmään tulevan. Samoin on laita kunnostusojitusten suhteen. Jatkossa tukea suunnataan suometsien hakkuiden ja hoidon suunnitteluun, muttei enää itse ojien kaivuun. 

Energiapuumarkkina on piristymässä turpeen käytön vähenemisen myötä. Toki tuontihake vyöryy. Siihen metsäjohtokunta tarttui kannanotossaan viime viikolla. Hallitukselta odotetaan toimia mm tuonnin suitsemiseksi kestävyyskriteerien ja kotimaisen metsäenergian kuljetustuen muodossa.  

Koronan vauhdittamana metsäteollisuuden rakennemuutos jatkui, kun UPM:n Kaipolan tehdas suljettiin. Samoin kävi Säynätsalon yli satavuotiaalle vaneritehtaalle. Yhteensä näiden osalta puhutaan miljoonan puukuutiometrin käytön vähenemästä. Valitettavasti näyttää siltä, että ensivuonnakin paperintuotannon kapasiteettia ajetaan alas. Velkaantuva Suomi kaipaisi uusia investointeja kovasti. Viime vuosi päättyi KHO:n karuun Finnpulp päätökseen. Hanke on kuitenkin edelleen elossa. Kemijärven hanke vaihtoi omistajaa ja Paltamossakin on edetty lupavaiheeseen. MG:n hankkeet Raumalla ja Kemissä näyttävät etenevän varmimmin. Kemin hanke sai valtiovallalta kesällä ehdollisen infrapaketin ja Avin ympäristölupa tuli juuri. Lainsäädäntömuutokset luvituksen joustavoittamiseksi olisivat elintärkeitä, mutta ainakaan vielä niistä ei ole saatu hallituksen esityksiä. 

Hakkuumääräkeskustelu vaihtui hakkuutapa- ja monimuotoisuuskeskusteluksi. Sitran rooli puhutti, kun entinen pääministeri lintujahdista palattuaan loihti sanomaan, ettei hän näe avohakkuissa mitään järkeä. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä sai valiokuntakäsittelyssä metsäntutkijoilta varsin tyrmäävät lausunnot. Mekin lausuimme ja keväällä eduskunta äänestänee asian nurin. Ei rummutus tähän pysähdy. Ilmastonmuutoksen rinnalle ja ohikin on nousemassa monimuotoisuusteema. Veikkaanpa, että seuraavaa kansalaisadressia luontojärjestöt jo puuhaavat lintujen pesimäaikaisten hakkuiden kieltämiseksi. Ainakin mep Sirpa Pietikäinen on jo ollut aktiivinen asian suhteen Brysselissä. 

Metsätilamarkkinassa oli vilkas vuosi. Hinnat ovat nousseet ja yksityiset perhemetsänomistajat ovat jääneet vähemmistöksi metsätilamarkkinoilla erityisesti itäisen Suomen maakunnissa. Olemme esittäneet lainsäätäjälle metsävähennyksen korottamista ja porsaanreikien tukkimista sen käytössä. Hallitus ei kyennyt vielä päätöksiin asian suhteen, mutta kirjasi budjettiriihessä, että rahastoyhtiöiden veroedut selvitetään ensi kevään riiheen mennessä. Jatkamme vahvasti edunvalvontaa valtiovarainministeriön suuntaan. 

Ylen metsäuutisointi ärsytti metsänomistajia. Valtuuskunnassa asia nousi vahvasti esille ja keskusteluja Ylen suuntaan jatketaan. Toivon, että metsänhoitoyhdistyksistä ollaan toimittajiin jatkossa aktiivisemmin yhteydessä tarjoamassa positiivisia metsäjuttuja esimerkiksi Ylen aluetoimituksiin. 

Metsien Suomi -kampanjalla metsäala on pyrkinyt vaikuttamaan tavallisiin suomalaisiin muistuttamalla, että metsä on kaikessa mukana. MTK on rahoittamassa tätä alan miljoonahanketta. Ensi vuonna sen kärki on monimuotoisuudessa. 

Uusi Metsänomistaja 2020 -tutkimus valmistui ja sitä kannattaa hyödyntää uusien mhy valtuustojen työssä. Yhä useampi metsänomistaja on koulutettu ja tilan ulkopuolella asuva palkansaaja, joka arvostaa metsien monitavoitteisuutta. Taloudelliset painoarvot tuntuvat yleisestä metsäkeskustelusta huolimatta olevan kasvussa. 

Brysselissä metsäteemat ovat yhä useammin esillä. Petri Sarvamaan johdolla tehty parlamentin metsästrategia oli onnistuminen, jossa meidän edunvalvontamme oli vahvasti mukana. Komission kanssa on vaikeampaa. Green Dealin esitykset kieltäisivät turvemaiden hakkuut, vanhojen metsien hakkuut ja asettaisi suojeluvelvoitteen 30%, LULUCF rakennetaan uusiksi ja komission kaavailut rahoituksen kestävyyskriteereiksi uhkaavat tuoda isoja ongelmia. Ensi vuonna Brysselin edunvalvontaan järjestö on laittamassa lisää panoksia. Se on välttämätöntä. 

Vuoden aikana vietiin järjestöuudistuksen vaatimia päätöksiä ja sääntömuutoksia välillä sitkeälläkin vääntämisellä maaliin. Oiva sekä OmaMetsä tuovat tulevana vuonna uusia digitaalisia jäsenpalveluja.  Luottamustakin yhteiseen tekemiseen haettiin vuodenmittaan vetämäni työryhmän kautta. Toivon hartaasti, että tulevana vuonna ei järjestöasioista tarvitsisi enää vääntää. Yhteen hiileen puhaltavana saamme parasta aikaan sekä palveluliiketoiminnassa että edunvalvonnassa. Metsävaltuuskunnan kokouksissa oli tätä hyvää henkeä ilmassa. Moderneilla työkaluilla Metsävaltuuskunta linjasi uudet Metsänomistajat strategian tavoitteet. Toivottavasti osallistumme kattavasti jo tammikuussa sen jalostamiseen yhteisessä webinaarissa, jota vetämään on kysytty Metsävaltuuskunnan seminaarista hyvää palautetta saanut Olli-Pekka Juoperi. Kaikki uudet mhy hallitukset pääsevät lausumaan strategiasta ennen kuin se tulee hyväksyntään. 

Ensi vuonna aloittavat työnsä myös uudet mhy valtuustot. Haimme vaaleissa erityisesti lisää naisia ja etämetsänomistajia päätöksentekoon. Molempia saatiinkin mukaan vaaleihin lisää ja pientä lisääntymistä tapahtui myös valituissa. Valtuusto on hieno voimavara yhdistykselle. Toivottavasti lähdemme kaikki innostamaan uusia valtuustoja aktiiviseen työhön ja kouluttautumiseen.  

Viestinnän merkitys kasvaa. Sosiaalisessa mediassa monet mhy -toimijat ovat aktivoituneet. Positiiviset viestit työn ääreltä metsistä ovat ammattilaisten mielestä parasta vaikuttamista. Twitterissä käytävään metsäkeskusteluun, jota monet päättäjät ja toimittajat seuraavat, ne antavat raikkaita tuulahduksia.  

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia metsänhoitoyhdistyksiä, toimihenkilöitä ja luottamushenkilöitä sekä keskusliiton väkeä metsänomistajien eteen tehdystä työstä. 

Nyt on syytä unhoittaa arjen huolet hetkeksi ja koota voimia tulevan vuoden haasteisiin läheisten ja joulun sanoman äärellä.  

Jouluterveisin 19.12.2020 

Mikko Tiirola 
Metsävaltuuskunnan pj 
twitter @TiirolaMikko