Luonnonhoidon asiantuntemusta metsänhoitoyhdistyksestä
etela-savo
Metsänhoitoyhdistys palvelee metsänomistajia jatkossa myös metsäluonnonhoitoasioissa. Suomen metsäkeskuksen lopetettua ympäristötukihakemusten valmistelun, voi metsänomistajan turvautua jatkossa metsänhoitoyhdistyksen palveluun.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee metsänomistajia jatkossa entistä paremmin myös metsäluonnonhoitoasioissa. Suomen metsäkeskuksen keskittyessä uuden metsätalouden kannustejärjestelmän, Metkan, mukaisten tukien myöntöön, siirtyi metsäluonnonhoito- ja ympäristötukien valmistelu metsäalan yrityksille ja metsänhoitoyhdistyksille.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon jäsenet voivat ympäristötukiasioissa ottaa yhteyttä metsäasiantuntija Miia Suhoseen. Hänen toimipaikkansa on Enonkoskella, mutta toimialueena on koko Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon alue.
Miia Suhonen on tuttu kasvo Enonkoskella, sillä hän on toiminut alueen metsäasiantuntijana jo 6 vuoden ajan. Kokemusta löytyy parin kymmenen vuoden ajalta, mutta Heinävedeltä kotoisin oleva Suhonen kotiutui lopulta naapurikuntaan Enonkoskelle.
”Enonkoskella on hieno metsäluonto ja alueen metsänomistajat ovat metsistään kiinnostuneita ja asiantuntevia”, hän sanoo.
Metsänomistajat myönteisiä luonnonhoitoon
Miia Suhonen on peruskoulutukseltaan metsätalousinsinööri, ja hän täydennyskouluttautui luontokartoittajaksi Savonlinnan ammatti-instituutissa Samiedussa.
”Valmistuin vuosi sitten ja erikoistuin opinnoissani metsä- ja suoelinympäristöihin ja erityisesti kääpiin”, hän sanoo.
Suhosen mukaan luonnon monimuotoisuusasiat ovat tulleet varmasti tutuiksi valtaosalle metsänomistajia julkisen keskustelun myötä. Metsätalous ja metsäteollisuus ovat olleet varsin laajasti julkisen keskustelun ja arvostelunkin kohteena viime vuosina.
Mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun Miia Suhonen näkee turhan kärjistyneenä. Ääripäät ovat omissa poteroissaan, mutta keskimäärin metsänomistajat suhtautuvat varsin myönteisesti metsäluonnonhoitoon.
”Monilta metsänomistajilta löytyy alueita, jotka ovat heille jollain tavalla tärkeitä. Näitä alueita he haluavat suojella ja jättää aktiivisen metsätalouden ulkopuolelle”, Miia Suhonen sanoo.
Asiantuntijan avulla hankkeet vireille
Mia Suhosen toimenkuvaan kuuluu hyvän luonnonhoidon edistäminen hakkuissa ja metsänhoitotöissä sekä luonnonhoitohankkeiden etsiminen ja edistäminen.
Metsätalouden luonnonhoitohankkeita ovat mm. määräaikaiset ympäristötukisopimukset sekä pysyvät Metso- ja Helmi-ohjelmiin kuuluvat suojelusopimukset.
”Olen jo aiemminkin tehnyt hakemuksia näihin ohjelmiin”, Miia Suhonen sanoo.
Lisäksi toimenkuvaan kuuluvat laajemmat vesiensuojelu- ja suometsien hoitohankkeet.
Etelä-Savon alueella Miia Suhonen näkee hyvät mahdollisuudet tehokkaan metsätalouden ja metsäluonnonhoidon yhdistämiseen. Järviympäristö saarineen tarjoaa monimuotoista luontoa, joka on paitsi hyvä lähtökohta puun tuotannolle myös luonnon monimuotoisuuden vaalimiselle.
”Etelä-Savon luonnoltaan hyvin rikas ja monipiirteinen. Täällä on monenlaisia luontotyyppejä”, hän toteaa.
Miten metsänomistajan pitäisi menetellä, jos jonkin kohteen suojelu kiinnostaa?
”Se on hyvin helppoa, metsänomistajan tarvitsee oikeastaan osoittaa vain kiinnostusta jonkin kohteen luonnonhoitohankkeeseen. Käyn metsänomistajan toimeksiannosta maastossa arvioimassa kuvioiden kasvillisuuden ja puuston ja teen hakemuksen joko Metsäkeskukselle määräaikaisesta suojelusta tai ELY-keskukselle pysyvästä suojelusta”, Miia Suhonen sanoo.
Teksti Matti Turtiainen Kuvat Miia Suhonen
Ajankohtaista
Pieksämäen Metsäpäivä tarjosi monipuolisen kattauksen metsätalouteen
Etelä-Savo
Metsäpäivä kokosi osallistujat lauantaina 28.3. Kulttuurikeskus Poleeniin kuulemaan ajankohtaisia katsauksia puukaupasta, sahateollisuuden näkymistä, edunvalvonnasta ja metsänhoidosta. Päivän aikana käytiin vilkasta keskustelua Metsänhoitoyhdistysksen sekä yhteistyökumppaneiden metsäosastoilla.
Tavoitteet selväksi – haluatko varmistaa metsäsi kasvun ja elinvoimaisuuden?
Etelä-Savo
Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ovat oleellisessa roolissa metsän hyvän kehityksen kannalta. Niiden merkitys korostuu erityisesti puuston kehityksen alkuvaiheessa, sillä taimikon ja nuoren metsän hoidolla luodaan perusta puuston myöhemmälle kehitykselle kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
