Kustannukset kuriin ja taimikko tuottamaan

02.4.2019

Taimikonhoito on välttämätön osa metsänuudistamistoimenpiteiden ketjua

Oikea aikaisella taimikonhoidolla turvataan sekä uudistamisinvestointi että metsikön ensiharvennuksen kannattavuus. Taimikonhoito heijastuu myönteisesti puuntuotokseen koko metsikön kiertoajan - tukkipuukertymän osalta tuotos on jopa yli 30% hoitamatonta metsää suurempi. Onnistuneeseen lopputulokseen pääsee kustannustehokkaasti kahdella oikein ajoitetulla tempulla.

Varhaisperkaus tärkein hoitotoimenpide
Varhaisperkauksessa poistetaan tuotantopuustoa haittaava lehtipuusto. Perkaus on tehtävä ennen kuin nopeakasvuiset lehtipuut aiheuttavat kasvatettavalle puustolle haitallista kilpailua ja mekaanisia vaurioita. Varhaishoito nopeuttaa taimien pituuden ja läpimitan kasvua ja siten lyhentää ajanjaksoa jolloin taimet ovat alttiita esim. myyrä- ja hirvituhoille. Myös lumituhoriski pienenee. Perkauksen viivästyminen lisää hoitokustannuksia ja hidastaa kasvatettavan puuston kehitystä.

Varhaisperkauksen optimaalinen ajoittaminen on tarkkaa puuhaa ja siihen usein ryhdytään liian myöhään, vasta sitten kun kasvatettavan puuston kehitys on jo taantunut. Ajoituksen osalta on myös hyvä muistaa, että taimikonhoidon kustannukset nousevat kuusitaimikoissa keskimäärin 8-10 % vuodessa, mäntytaimikoissa kustannusten nousu on hieman maltillisempaa. Viivyttely näkyy siis lovena metsänomistajan lompakossa sekä puuston kehityksessä!

Varhaisperkaus on havupuutaimikoissa ajankohtaista yleensä 4-6 vuotta uudistamisesta, uudistusmenetelmästä ja kasvupaikasta riippumatta. Istutetut taimet ovat tuolloin n. 1 metrin mittaisia, männyn kylvö- ja luontaisen uudistamisen kohteilla kasvatettavien taimien pituus on tuolloin n. 0,5 metrin luokkaa.

 Oikea-aikainen varhaishoito on edullinen toteuttaa. Lisäksi riittävän varhain tehty perkaus, jossa perattavien lehtipuiden kannot ovat pieniä - alle 3 cm läpimitaltaan - pienentää selvästi syntyvien vesovien kantojen lukumäärää ja hidastaa vesojen kasvunopeutta. Myös työn ajankohdalla on merkitystä vesomiseen: kantovesojen pituuskehitys on hitainta jos perkaus suoritetaan kesä-elokuun välisenä aikana.

Konetyö avuksi?
Menetelmälle soveltuvissa kohteissa koneellinen kitkentä on vesomisen vähentämisessä omaa luokkaansa. Siinä haittaava puusto nostetaan ylös juurineen, jolloin vesominen jää pois ja parhailla kohteilla selvitään tällä yhdellä ainoalla hoitokerralla ensiharvennukseen asti. Tällöin menetelmä muodostuu kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi kuin kaksi raivaussahakertaa. 

Kaksivaiheinen taimikonhoito takaa parhaan lopputuloksen
Systemaattisesti toteutettu kaksivaiheinen taimikonhoito – varhaisperkaus ja myöhempi taimikon harvennus - on havupuutaimikoissa kannattavin ja varmin ratkaisu turvaamaan metsikön hyvä kasvukunto ja metsänkasvatuksen kannattavuus.

Myöhemmän taimikonhoidon tavoitteena on säätää tuotantopuuston kasvatustiheys sellaiseksi, että puilla on riittävästi tilaa kehittyä laadultaan ja järeydeltään mahdollisimman hyvin. Samalla ohjataan metsikön puulajisuhteet halutuiksi. Havupuutaimikoihin suositellaan jätettäväksi 10-15% lehtipuusekoitusta monimuotoisuuden turvaamiseksi. Rauduskoivusekoitus on myös puuntuotannollisesti perusteltua tuoreilla ja sitä rehevämmillä kangasmailla.

Myöhempi taimikonhoito tehdään puulajista ja metsänomistajan puuntuotannollisista tavoitteista riippuen 3-7 metrin pituusvaiheessa eli 5-10 vuotta varhaisperkauksen jälkeen.

Ennakointi vähentää hoitotarvetta
Tulevaa taimikonhoitotarvetta voi pyrkiä vähentämään poistamalla lehtipuusto viimeisessä harvennuksessa, kasvattamalla metsikkö täystiheänä päätehakkuuseen asti ja tekemällä ennakkoraivaus jo muutamaa vuotta ennen päätehakkuuta. Näin siemen- ja vesasyntyisten lehtipuiden määrä uudistusalalla jää pienemmäksi. 

KEMERA-tuki parantaa työn kannattavuutta
Taimikonhoito on kannattava toimenpide puhtaasti liiketaloudellisin ja puuntuotannollisin perustein, kiertoajan yli laskettuna työlle saa 5-6 % tuoton. Kestävän metsätalouden rahoituslain tuki parantaa vielä selvästi toimenpiteiden kannattavuutta. Tuki myönnetään taimikon varhaishoitoon (160 €/ha) sekä nuoren metsän hoitoon (230 €/ha) ja kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Tukea on muistettava hakea ennen työn aloittamista.

Näin kevään korvalla on erinomaisen hyvä aika viilailla raivurin terä kuntoon ja suunnata taimikkoon.
Ja jos aika on kortilla, niin metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo auttaa.


Kustannustehokas taimikonhoito tehdään kaksivaiheisena. Oikein ajoitettu varhaisperkaus ja sitä seuraava myöhempi taimikonhoito on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi ja riskittömämpi vaihtoehto kuin kerran tehty viivästynyt taimikonhoito. 


Keskikesällä tehty varhaisperkaus on hikistä hommaa, mutta sahattujen lehtipuiden uudelleen vesominen on hitaampaa. (Kuva: Suomen metsäkeskus)


Männikössä myöhempi taimikonhoito ajoittuu 3-7 metsin pituusvaiheeseen. Varhain tehtynä saadaan nopea järeytyminen, myöhemmin tehtynä laadukas, oksaton tyvitukki. Hirvituhoriskialueilla on hoitotyö viisasta lykätä n. 5 metrin pituuteen. (Kuva: Suomen metsäkeskus)

Pekka Kuitunen
Metsänhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus