Hoidetuilta metsätiloilta löytyy tuottavia lannoituskohteita

25.1.2018

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo toteuttaa vuosittain yhteistilauksena pääasiassa lentolevityksenä tehtäviä metsälannoituksia. Yhteistilauksena toteutettu metsälannoitushanke hoidetaan metsänhoitoyhdistyksen toimesta kustannustehokkaasti sisältäen suunnittelun, lannoitteiden hankinnan ja levityksen.


Metsälannoituksella saavutetaan merkittävä kasvunlisäys ja lannoituksella lisätään metsän elinvoimaisuutta. Lisäksi metsä sitoo kasvaessaan enemmän hiilidioksidia. Metsälannoituksen aikaansaama lisäkasvu on tyypillisesti 15–20 kuutiometriä hehtaarille. Typpilannoituksen vaikutusaika on yleensä noin 6–8 vuotta ja tuhkalannoitteiden vaikutus kestää jopa muutamia kymmeniä vuosia. Boorilannoituksen vaikutus näkyy boorinpuutoskohteilla yleensä jo seuraavana kasvukautena.

Lannoituksen avulla puusto järeytyy nopeammin. Lannoitettuun metsään verrattuna lannoittamattoman metsän tuotto ja kasvu on pienempi ja seuraavassa harvennuksessa tai päätehakkuussa kertyy vähemmän tukkia. Metsälannoitus on erittäin kannattava sijoituskohde: parhaimmillaan voidaan yltää jopa 15 prosentin vuotuiseen tuottoon. Tuottavimpia lannoituskohteita ovat päätehakkuuta lähestyvät tukkipuustoiset metsät. Metsälannoitus on myös varteenotettava vaihtoehto sijoittaa puukauppatuloja omaan metsään ja parantaa metsänhoidon kannattavuutta.

Sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa metsätilan luovuttaja toteuttaessaan metsälannoituksen vielä omistaessaan metsää, voi vähentää metsälannoituksen kustannukset metsäverotuksessa. Näin ollen uusi sukupolvi saa arvokkaamman metsätilan hallintaansa, jonka hyöty näkyy seuraavassa puukaupassa.

Kasvatuslannoituksesta puhutaan, kun tavoitteena on lisätä puuston kasvua tavallisesti pääasiassa typpeä sisältävällä lannoitteella. Kasvatuslannoitus kannattaa ajoittaa noin 7-10 vuotta ennen suunniteltua hakkuuta. Metsää voi lannoittaa useamman kerran kiertoajan aikana.

Terveyslannoituksella voidaan korjata maaperän ravinnetaloudesta johtuvia puuston kasvuhäiriöitä. Kasvuhäiriöt aiheuttavat pahimmillaan merkittäviä puuston kasvutappioita ja ennen kaikkea heikentävät puuston laatua. Terveyslannoituksen tarvetta on tyypillisesti fosforin ja kaliumin puutteesta kärsivissä suometsissä sekä erityisesti vanhoille viljelysmaille perustetuissa kuusikoissa, jotka usein kärsivät boorin puutoksesta. Terveyslannoituksiin on saatavissa Kestävän metsätalouden rahoitustukea 30 % terveyslannoitushankkeen arvonlisäverottomista kustannuksista. Ravinnepuutoksen toteaminen voi edellyttää neulasanalyysinäytteen ottamista.

Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi 1.5.2018 mennessä niin voimme laatia sinun tarpeisiisi sopivan lannoitussuunnitelman. Vuonna 2018 lentolannoituskohteet on tarkoitus toteuttaa loppukesän ja alkusyksyn aikana. Metsänhoitoyhdistyksen kautta on tilattavissa Ecolanin tuhkalannoitteet ja Yaran metsälannoitteet myös omatoimisille metsänomistajille itse levitettäväksi.

Kalle Kaartinen