Hallintohommat veivät mukanaan

07.9.2020

Mikkeliläinen Ville Rouhiainen on ollut mukana Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen hallinnossa kahden valtuustokauden ajan. Yhteisöpedagogista kuoriutui täysiverinen metsänomistaja tilakaupan myötä. Rouhiainen on jälleen ehdolla syksyn valtuustovaaleissa ja kannustaa muitakin metsänomistajia mukaan vaikuttamaan.

Mikkeliin vastikään muuttanut Ville Rouhiainen lunasti kotitilansa Juvalla kahdeksan vuotta sitten.

”Oikeastaan en sitä ennen tiennyt juuri mitään metsän omistamisesta, joten läksin liikkeelle lähes nollasta”, Rouhiainen kertoo.

Rouhiainen oli kouluttautunut yhteisöpedagogiksi ja työura muotoutui lastensuojelun parissa. Tilakaupan myötä metsäasiat kuitenkin alkoivat kiinnostaa yhä enemmän.

”Käänsin sitten työkuviot niin, että kesät touhusin metsässä ja talvet tein lastensuojelutyötä”, Rouhiainen kertoo.

Metsätyöt työllistäisivät miehen liki täyspäiväisesti, mutta nyt työkuvioissa on jälleen muotoutumassa uusi vaihe. Rouhiainen on kumppaneineen perustanut lastensuojelualan yrityksen. Se työllistää nyt sen verran, että metsätyöt teetetään toistaiseksi ulkopuolisilla.

Metsäpuoli kiinnosta kuitenkin kovasti, joten muutoksia työkuvioihin saattaa olla luvassa myöhemmin.

”Näen kyllä itseni tulevaisuudessa vahvasti metsätalousyrittäjänä”, Ville Rouhiainen toteaa.

Koulutukseen ja luottamustoimiin heti mukaan

Heti tilakaupan jälkeen Ville Rouhiainen lähti mukaan metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Savonlinnan ammatti-instituuttiin. Liki samoin tein koulutusputki jatkui metsämestarin erikoisammattitutkinnolla, joka valmistui kolme vuotta sitten.

”Suutarin Seppo oli molemmilla kursseilla vetäjänä ja hän oli aivan huipputyyppi”, Rouhiainen kehuu opettajaansa.

”Kiersimme kurssin aikana porukalla kaikkien kurssilaisten tiloja, ja siinä sai hyviä kommentteja ja näkemystä metsänhoitoon. Suosittelen koulutusta kyllä kaikille metsänomistajille.”

Metsänhoitoyhdistyksen hallintoon Rouhiainen uskaltautui sukulaisten yllyttämänä.

”Piti kuulemma sada hallintoon uutta ja nuorta verta”, Rouhiainen naurahtaa.

”Olin valtuustovaaleissa mukana ja pääsin valtuustoon. Kausi alkoi vuonna 2013.”

Ensimmäiset pari vuotta valtuustossa menivät lähinnä toimintaa seuraillessa. Kokemusta yhdistystoiminnasta ei juurikaan ollut, mutta pian homma alkoi maistua.

”Alkoi tuntua siltä, että ajatuksia on, ja kun metsänomistajana olen nuoremmasta päästä, niin halusin nimenomaan nuorempien asioita ja mielipiteitä viedä eteenpäin”, nyt 36-vuotias Rouhiainen sanoo.

”Nyt huomaan olevani vähän niin kuin välissä, alle kolmekymppisiäkin metsänomistajia on paljon ja toisaalta vanhempia myös paljon. ”

Rouhiainen haluaa omalla esimerkillään innostaa nimenomaan nuoremman polven metsänomistajia mukaan yhdistyksen hallintoon. Vaikka kokemusta ei olisikaan, ei sitä tarvitse hävetä, sillä osallistumalla oppii ja kokemusta karttuu automaattisesti.

Valtuustosta hallitukseen

Ensimmäinen valtuustokausi tuntui sen verran hyvältä kokemukselta, että Rouhiainen oli neljän vuoden kuluttua uudelleen ehdolla. Valtuustopaikka avautui toisellakin kertaa ja mies valittiin lisäksi yhdistyksen hallitukseen.

”Nyt olen ollut näköalapaikalla”, Rouhiainen sanoo. ”Hallituksessa on monipuolinen kokoonpano ja porukkaa on mukana eri taustoilla.”

Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys on maantieteellisesti isolla alueella toimiva. Rouhiainen muistuttaa, että yhdistyksen alue on aivan Suomen metsätalouden ytimessä.

”Kun olemme puun tuotannossa valtakunnan kärkeä, niin mielestäni se velvoittaa meitä olemaan kaikessa metsäisessä toiminnassa valtakunnan kärkeä. Vaikka meillä on paljon hakattu metsiä, niin hakkuu- ja hoitorästejä kyllä näyttää valitettavasti olevan edelleen.”

Ville Rouhiainen ei pelkää, että maakunnan metsiä oli hyödynnetty liikaa. Hakkuumahdollisuudet ovat hyvien metsänhoitokäytäntöjen ansiosta kasvaneet ja metsänomistajatkin ovat hyvin perillä metsänhoidosta.

”Yleinen tieto-taito metsänkasvatuksesta on lisääntynyt ja metsänomistajienkin tieto-taito on lisääntynyt.”

Yhdistyksellä oma paikkansa

Metsänhoitoyhdistyksen roolin valtakunnan metsäasioissa Ville Rouhiainen näkee erittäin tärkeänä.

”Yhdistys on meidän metsänomistajien ääni isojen metsäfirmojen joukossa. Edunvalvonnan tärkeys on teroittunut tässä tehtävässä ollessa. Se on todella tärkeää, että yhdistyksen kautta pidämme asioita esillä.”

Rouhiainen painottaa, että puumarkkinoiden lisäksi yhdistys pitää muitakin metsänomistajille tärkeitä asioita tapetilla, mm. maankäyttöön liittyen. Toinen sydäntä lähellä oleva asia on ihmisten valistaminen metsäasioissa.

”Itse nuorisotyötä tekevänä näen erittäin tärkeänä, että asioista kerrotaan esimerkiksi nuorille myös metsänomistajien silmin. Eli miten me näemme metsätalouden ja sen merkityksen. Sekin on metsätalouden edunvalvontaa.”

Rouhiainen sanoo, että yleinen tietämättömyys metsäasioista välillä ahdistaa metsätaloudesta elävää yrittäjää, mutta juuri sen takia keskustelua on jaksettava käydä.

”Kaupungeissa jo monta sukupolvea on saattanut vieraantua luonnosta. Aukkohakkuitakin vastaan soditaan kovasti, vaikka ei juurikaan tiedetä, mistä on kysymys”, Rouhiainen harmittelee.

Puukauppaa Rouhiainen tekee liki vuosittain. Kauppoja tehdään metsän tarpeet edellä ja hakkuut ajoitetaan siten kuin se on parasta metsän kehityksen ja kasvun kannalta.

”Olen myös pyrkinyt kokoamaan aina vähän isompia kokonaisuuksia esimerkiksi ensiharvennuksiin.”

Rouhiainen kertoo kilpailuttavansa kaikki puukaupat yhdistyksen kautta, ja hän on viime aikoina tehnyt myös ns. valtakirjakauppoja. Valtakirjakauppaa Rouhiainen pitää kätevänä ja aikaakin säästävänä tapana, kun ammattilainen hoitaa kaupparutiinit.

Puun tuotannon ohella Rouhiainen kertoo huomioivansa metsässään myös luontoarvoja. Metsästysharrastus kannustaa jättämään esimerkiksi riistatiheiköitä.

”Kun tykkään itsekin liikkua metsässä, niin sen myötä luontoarvotkin ovat tärkeitä. Tosin velkaa on vielä, joten sen takia myös taloudelliset arvot ovat tärkeitä”, hän naurahtaa.

Uutta verta tarvitaan hallintoon

Valtuustovaalit ovat taas ovella ja Ville Rouhiainen kertoo olevansa jälleen ehdokkaana. Kokemusta ja näkemystä on kertynyt ja mielenkiintoa riittää yhteisten asioiden hoitamiseen.

Hän kannustaakin yhdistyksen jäseniä asettumaan ehdolle valtuustovaaleihin. Erityisesti hän kaipaa nuoria ja naisia edunvalvontatehtäviin. Valtuuston ja hallituksen jäsenyydet ovat näköalapaikkoja ja syventävät metsänomistajien tietämystä.

Rouhiainen kokee tuovansa yhdistyksen hallintoon oman näkemyksensä ja kokemuksensa muusta työelämästä.

”Kun olen päivittäisessä työssäni johtamisen kanssa tekemisissä, niin yhdistyksessäkin minua kiinnostavat metsäasioiden lisäksi myös henkilöstön jaksaminen ja sen tapaiset asiat”, Rouhiainen sanoo.