Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin

18.1.2018

Kannolta Brysseliin

Viime vuosi avasi metsänomistajien silmiä, että Brysselin kammareissa on todella syytä olla metsänomistajien etuja valvomassa. Moni metsänomistaja ja mhy -aktiivi on kertonut vuoden mittaan, että nyt se vasta konkretisoituu, miten tärkeää on yhtenäinen edunvalvonta puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksustahan osa ohjautuu tähän vaativaan Brysselin työhön.

LULUCF-väännössä päästiin ratkaisuun

LULUCF saatiin ratkaisuun joulun alla. Siinä ratkaistiin malli, jota käytetään metsien- ja maankäytön ilmastovaikutuksia tulkitessa. Luonnontiede on metsänomistajan puolella, mutta EU komissio lähtikin liikkeelle historiallisista hakkuista. Tämä uhkasi Suomea laskulla, jos puunkäyttöä lisätään.

MTK ja metsänhoitoyhdistykset asettivat kesällä tiukan vaateen Sipilän hallitukselle: laskun kanssa ei Brysselistä saa tulla. Sipilän hallitus onnistui vääntämään komission huonosta pohjaesityksestä sellaisen LULUCF ratkaisun, joka täyttää tämän vaateen.

1)Tärkeintä on, että metsien käytön takavuosikymmeniin sidottu intensiteettivertailu saatiin pois. LULUCF ratkaisu ei ole kaatamassa uusia biojalostamoinvestointeja.

2) Jos pääministeri Sipilä ja ympäristöministeri Tiilikainen olisivat luovuttaneet liian aikaisin tai, jos EU:n kanta olisikin muotoutunut neljän vähemmistöön jääneen suomalaismepin (Kyllönen, Pietikäinen, Ruohonen-Lerner ja Hautala) kannan mukaiseksi, olisivat kansainväliset ympäristöjärjestöt aloittaneet ympäristötietoisilla kuluttajamarkkinoilla kampanjan, että Suomen metsätalous olisi EU kriteereillä ilmastopoliittisesti kestämätöntä. Olisi saattanut käydä niin, että lisäinvestoinnit olisivat kääntyneet tehtaiden sulkemiseen.

3) LULUCF:n jatkoneuvottelut perustuvat tulevien hiilinielujen vahvistamiseen. Se antaa meille mahdollisuuden paimentaa kotimaan metsäpolitiikkaa siihen asentoon, että myös valtio näkee välttämättömäksi kannustaa hyvään kasvua tuottavaan metsänhoitoon entistäkin tarmokkaammin. Metsänhoidon kannustimia ja metsätalouden kannattavuuden parantamista on tämän päätöksen jälkeen helpompi vaatia kotimaan politiikoilta.

Seuraavaksi säädetään uusiutuvista energianlähteistä

Väännöt Brysselissä jatkuvat alkaneena vuonna uusiutuvan energian kestävyysdirektiivin säätämisen (RED II) osalta. Siinä määritellään, mitkä bioenergian raaka-aineet hyväksytään kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden listalle. Käytännössä päätetään mm. siitä, voiko runkopuusta tuottaa kestävästi biopolttoaineita, metsäteollisuuden sivuvirroista kuten sahanpurusta tai mäntyöljystä valmistaa biopolttonesteitä tai suometsissä tai turvepelloilla tuottaa bioenergiaa.

Tässä EU komission pohjaesitys on selvästi parempi kuin LULUCF esityksessä, mutta tiukka vääntö asiasta oli EU Parlamentissa. Metsänomistajien edunvalvonta toimi kuitenkin tehokkaasti. Euroopan metsänomistajien etujärjestö CEPF, jonka jäsenenä MTK on, teki asiassa lujasti töitä. Edunvalvonta sai aikaan sen, että parlamentin kannasta tuli jopa parempi kuin komission esityksestä. Pääosa pohjoismaisista europarlamentaarikoista teki vaikuttavaa työtä hyvän ratkaisun aikaansaamiseksi

Kemiin suunniteltu kiinalaisen Kaidin biopolttoaineinvestointi ja monet pienemmät nestemäisten biopolttoaineiden investointipäätökset odottavat vielä kevään aikana asian lopullista ratkaisua komission, parlamentin ja neuvoston kantoja sovittelevasta trilogista.

Vain yhtenäisenä Suomi voi pärjätä EU:ssa

Hiilinielujen laskennasta käyty taisto osoitti, että Suomelle tärkeitä asioita on vaikea saada EU:n päätöksenteossa läpi, mikäli kansallinen yhtenäisyys rakoilee. Metsäteollisuusyritykset ottivat kestävyyskriteerien valmistelussa valtavan riskin, kun eivät pystyneet päätymään asiassa yhteiseen näkemykseen. Onneksi vaurioilta vältyttiin eikä runkopuun ja mäntyöljyn käyttökielto kestävien biopolttoaineiden valmistuksessa menestynyt EU parlamentin äänestyksessä.

Hyvän olon tunteeseen ei voi tuudittautua. Brysselistä tulee ympäristö-, energia- ja ilmastopolitiikan nimissä aina uusia lainsäädäntö esityksiä jatkossakin, vaikka yhteistä metsäpolitiikka ei olekaan. Tänä vuonna päivitetään EU:n metsästrategiaa ja MTK on vahvasti siinä työssä mukana. Maksamalla oman metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun olemme kaikki mukana puolustamassa metsänomistajan oikeutta harjoittaa kestävää elinkeinoaan kannon juurelta aina Brysseliin saakka.

Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja, MTK r.y.