10 kysymystä puukaupasta

21.3.2019

1.    Miksi metsänomistajan kannattaa tilata metsänhoitoyhdistyksen puunmyyntisuunnitelma ?

Puunmyyntisuunnitelma on puukaupan alkuvaiheen tärkein asiakirja. Se tehdään aina metsänomistajan lähtökohdista. Siinä on metsäsuunnitelmaa tai metsävaratietoa tarkemmin selvitetty myytävä puuerä ja sen yksityiskohtaiset tiedot kuviokohtaisesti. Puunmyyntisuunnitelman pohjalta myös ostaja voi tehdä luotettavammin tarjouksen myyntikohteesta. Puunmyyntisuunnitelma on maksuton metsänhoitoyhdistyksen jäsenille. Saat samalla hinta-arvion leimikostasi ajankohdan markkinahinnoilla laskettuna.

2.    Miksi puukaupan kilpailuttaminen on tärkeää?

Ilman puukaupan kilpailutusta puunhinta laskisi. Kilpailuttaminen on ainoa tapa varmistaa puulle mahdollisimman hyvä hinta. Kilpailuttaminen on aivan yhtä tärkeää myös metsänomistajien itse tekemissä puukaupoissa.

3.    Mitä hyötyä metsänomistajalle on puukaupan toimeksiantopalvelusta ?

Metsänhoitoyhdistys voi metsänomistajan valtuuttamana hoitaa koko puukaupan alusta loppuun. Tämä ”avaimet käteen” kokonaispalvelu kattaa mm. tarjouspyynnöt, kilpailutuksen, tarjousten vertailun hinta ja tukin katkonta huomioiden, korjuun sekä mittauksen valvonnan. Tilatessaan metsänhoitoyhdistykseltä puukaupan toimeksiantopalvelun, metsänomistajalla on oma puukaupan ammattilainen hoitamassa puukauppaa yhdessä hänen kanssaan. Keskimäärin mhy:n metsäasiantuntija tekee puukauppaa 30 000 m3 vuodessa.

4.    Pystyykö metsänomistaja omatoimisesti vertailemaan puunostajien tekemiä ostotarjouksia ?  

Vain hinnan osalta. Ostajien tarjoamia yksikköhintoja pystyy vertailemaan kyllä aika helposti. Sen sijaan ostajien tarjouksien erilaisten mitta- ja laatuvaatimusten vertaaminen on jo paljon hankalampaa. Koska tavallisessa puukaupassa kauppahinta määräytyy tehtyjen puutavaralajien mukaan, on eri ostajien erilainen runkojen katkonta pystyttävä ennustamaan parhaalla mahdollisella tavalla ennen puukaupan tekemistä. Tätä vertailua ei pysty tekemään kukaan muu kuin metsänhoitoyhdistys, koska vain yhdistyksellä on valtava tietomäärä kunkin ostajan tekemästä aiemmasta erilaisesta runkojen katkonnasta samanlaisillakin mitta- ja laatuvaatimuksilla.

5.    Miten paljon puunostajien erilaiset mitta- ja laatuvaatimukset vaikuttavat puukaupan lopputulokseen?

Eri ostajien tekemässä runkojen katkonnassa syntyy tavallisesti jopa suurempia eroja kuin tarjotuissa yksikköhinnoissa. Ostajien erilainen runkojen katkonta vaikuttaa metsänomistajan puukauppatiliin todella paljon. Harvennuksilla katkonnan merkitys on jopa yli 5 €/m3 ja päätehakkuissakin useita euroja jokaista myytyä kuutiometriä kohden. Ilman puukaupan kilpailutusta tai katkonnan huomioimista metsänomistajalta saattaa jäädä tuhansia euroja rahaa saamatta.

6.    Mitä korjuun valvonnassa tulee ottaa huomioon ?

Hakkuusopimuksessa on sovittu kaikki puukaupan ehdot. Korjuun valvonnassa valvotaan, että puukauppa toteutetaan sovittujen ehtojen mukaisesti. Rungot on katkottava sovituilla mitta- ja laatuvaatimuksilla, mittaus on tehtävä puutavaran mittauksesta laadittujen säädösten mukaisesti jne. Lisäksi valvotaan mm. harvennustiheyteen, juurikäävän torjuntaan, korjuuvaurioihin, varastopaikkoihin, luontokohteisiin ja säästöpuihin liittyviä asioita. Korjuun valvonnassa on siis lukuisia tarkistettavia yksityiskohtia niin maastossa kuin toimistollakin. Metsänomistaja saa toimeksiantokaupassa kirjallisen korjuunvalvontaraportin.

7.    Puunostaja ottaa yhteyttä ja esittää suoraa puukauppaa ilman kilpailutusta – miten tässä tilanteessa kannattaa toimia ?

Puunostajillakin on hyvät tiedot metsänomistajista ja metsävaroista. Puunostajien kiinnostus kohdistuu ensisijaisesti isoihin metsäpinta-aloihin, mutta myös muihin. Sinulla on siis myytävää, joten puukauppaan kannattaa aina suhtautua positiivisesti. Sen sijaan suin päin kaupantekoon ei kannata lähteä. Onnistunut puukauppa kannattaa aloittaa aina metsänhoitoyhdistyksen laatimalla puunmyyntisuunnitelmalla. Tämän pohjalta pyydetään kaikilta ostajilta tarjoukset, ne vertaillaan ja vasta tämän jälkeen tehdään päätös mahdollisesta puukaupasta yleensä parhaan tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Tarjousten pyytäminen ei edellytä puukaupan tekemistä.

8.    Miksi puunostajat markkinoivat aktiivisesti erilaisia yhteistyösopimuksia ?

Niiden tarkoitus on varmistaa tehtaiden puuhuolto ja hankkia puut mahdollisimman edullisesti. Erilaisilla yhteistyösopimuksilla metsänomistaja antaa jollekin ostajalle etuosto-oikeuden. Sopimusten henki on, että puuta ei kilpailuteta ja puuta tarjotaan ensisijaisesti vain sopimuskumppanille. Ostajat pyrkivät vähentämään tekemillään yhteistyösopimuksilla puukaupan kilpailua ja siten alentamaan kaikkien metsänomistajien osalta puun hintaa.

9.    Tarvitseeko pienellä tekstillä painettuihin metsänhakkuusopimuksen sopimusehtoihin perehtyä?

Pitää ehdottomasti. Sopimusehtoja ei ole varsinaisessa metsänhakkuusopimuksessa, vaan ne ovat yleensä eri liitteessä Ostajittain ehdot vaihtelevat ja vakiomallisia ehtoja ei enää ole. Onkin hyvä tiedostaa, että puukauppa perustuu sopimukseen eli lähes kaikki asiat ovat sovittavissa. Vain puutavaran mittausta säätelee lainsäädäntö, muista asioista on osattava pitää puolensa. Näitä sopimusehtoja tarvitaan erityisesti silloin, jos puukaupassa tai korjuussa jokin menee pieleen tai ei mene sovitusti.

10. Mitä nykyisen metsälain vuoksi on syytä huomioida puukaupassa?

Nykyisen metsälain säädökset mahdollistavat aiempaa voimakkaampia metsän hakkuita ja käsittelyitä. Ellei puukaupassa ole muuta sovittu, niin hakkuussa ja korjuussa noudatetaan lainsäädäntöä. Kun lainsäädännön rima on pudonnut aika alas, niin se ei enää anna juurikaan turvaa puukaupan, hakkuun ja korjuun osalta. Puukaupassa olisikin hyvä sopia, että noudatetaan Metsänhoitosuosituksia, joissa rima on selvästi korkeammalla. Lainsäädännön muutos toi siis vapauksia, mutta myös vastuita niin metsänomistajalle kuin puun ostajallekin.