Pirttiaho Susanna, Keskusta
1.Kasvava ja hyvinvoiva metsä sitoo tutkitusti hiiltä ja auttaa näin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Millä keinoilla edistäisit hyvää metsänhoitoa Suomessa?
Kestävä metsänhoito alkaa varhaisesta taimikon perustamisesta oikein valituilla puulajeilla. Oikea-aikainen taimikon ja nuoren metsän hoito on olennaisen tärkeää tulevan kasvun varmistamiseksi. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti rästiin jääneisiin ensiharvennuksiin. Näitä toimia tulee edistää erilaisilla tuilla, kuten on tehty Kemera-tukijärjestelmällä. Järjestelmän jatkoksi esitetty Metka-kannustejärjestelmä tulee saattaa suunnitellusti voimaan.
Metsiämme omistaa yhä suurempi osa henkilöitä tilojen pirstoutumisen myötä. Uusilla omistajilla ei välttämättä ole tietoa eikä taitoa huolehtia metsäomaisuudestaan. Heidän tavoittamiseensa ja tiedon lisäämiseen on panostettava. Sukupolvien metsien hyväksi tekemä työ ei saa valua hukkaan tietämättömyyden vuoksi.
2.Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta on rakentunut metsänomistajien metsistä ja metsien ylisukupolvisesta hyödyntämisestä. Vihreän siirtymän hankkeiden mukanaan tuomat maankäytön muutokset kuten tuulivoiman siirtolinjojen tarvitsemien maa-alueiden pakkolunastukset rapauttavat suomalaista omaisuudensuojaa. Mitä tälle tulisi tehdä?
Omaisuudensuojaa on kunnioitettava. Metsät kuuluvat metsänomistajille, jotka kyllä tiedostavat metsiensä merkityksen niin kansantaloudessa kuin ympäristönsuojelussa. Metsänomistajat eivät tarvitse pakkotoimia toimiakseen metsiensä parhaaksi. Lunastuslain uudistamisen yhteydessä tulee parantaa maanomistajien neuvotteluasemaa ja korvausten tulee olla maan todellisen arvon mukaisia. Myös mahdolliset haittatekijät, joita maankäytön muutoksesta metsänomistajalle aiheutuu, on otettava huomioon.
Ylipäätään on parannettava maanomistajien kuulemista ja ottamista mukaan hankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Vaikeaselkoista ja kirjavaa sopimusjärjestelmää on yksinkertaistettava ja tehtävä läpinäkyvämmäksi. Maanomistajien keskinäinen yhteistyö ja heille annettava riittävä neuvonta ja tuki parantaisivat maanomistajien asemaa.
3.Suomi on edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Kuinka turvaisit sen, että Suomessa on jatkossakin kannattavaa omistaa metsiä ja kehittää uusia markkinalähtöisiä ansaintamalleja?
Metsät ovat olleet maallemme vihreää kultaa. Niin tulee olla myös jatkossa. Suomalaisten osaaminen puunjalostuksessa on jo nyt korkealla tasolla ja sitä tulee edelleen nostaa, jotta Suomeen jäävä metsäteollisuuden lisäarvo olisi mahdollisimman suuri. Vahva ja innovatiivinen metsäteollisuus on meille mahdollisuus myös vihreän siirtymän vauhdittamisessa. Metsäteollisuus on jo jonkin aikaa hyödyntänyt erilaisia tuotannon sivuvirtoja ja pyrkinyt minimoimaan syntyviä päästöjä. Päästöjen hyödyntäminen uusiutuvan energian tuotannossa on yksi kiinnostava tulevaisuuden näkymä. Metsäalaan liittyvään koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen onkin satsattava.
Mielestäni vihreä siirtymä ja pyrkimys päästä eroon fossiilisesta energiasta, voivat parhaimmillaan nostaa metsät ja niiden kestävän käytön arvoon arvaamattomaan. Olennaista on, että Suomen metsäpolitiikka pidetään omissa käsissä eikä hyväksytä EU:n taholta tulevaa ylenmääräistä sääntelyä. Edunvalvonta on ensiarvoisen tärkeää EU-tason lisäksi myös kansallisella tasolla. Metsien kestävää käyttöä ei tule rajoittaa ja suojelutoimien tulee perustua vapaaehtoisuuteen. On vahvistettava ajattelutapaa, että Suomen metsät eivät ole joko–tai -kysymys vaan sekä–että -mahdollisuus.
