Mykkänen Risto, Vasemmistoliitto

1.Kasvava ja hyvinvoiva metsä sitoo tutkitusti hiiltä ja auttaa näin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Millä keinoilla edistäisit hyvää metsänhoitoa Suomessa? 

 Metsänhoidossa otetaan huomioon luonnon erityispiirteet ja erityisen herkkiä luontotyyppejä joko jätetään kokonaan metsänhoidon ulkopuolelle tai käsitellään varoen.  Luontokohteiden hoitoon ja suojeluun pitää saada rahoitusta valtiolta.

Metsäluonnon monimuotoisuutta lisääviä asioita voi vaalia tavallisessa talousmetsässä. Eri puulajeja voidaan kasvattaa samassa metsässä, ja hakkuissa havumetsikköönkin saatetaan jättää jonkin verran lehtipuustoa. Luonnon kannalta tärkeitä lehtipuita ovat erityisesti haavat, raidat ja jalot lehtipuut. Koloiset, palaneet ja kääpäiset puut jätetään metsään. Yksittäisiä maahan kaatuneita puita ei korjata metsästä. Vaikkapa hieskoivuista tai lahoista kuusista voi tehdä metsään yksittäisiä, korkealta katkaistuja tekopökkelöitä. Palanutta puuta voidaan lisätä metsiin kulottamalla. Tällöin poltettavalle alueelle jätetään joitakin puita pystyyn.

2.Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta on rakentunut metsänomistajien metsistä ja metsien ylisukupolvisesta hyödyntämisestä. Vihreän siirtymän hankkeiden mukanaan tuomat maankäytön muutokset kuten tuulivoiman siirtolinjojen tarvitsemien maa-alueiden pakkolunastukset rapauttavat suomalaista omaisuudensuojaa. Mitä tälle tulisi tehdä? 

Hyvä yhteistyö on avainsana, sitä on parannettava. Lunastuksen osalta pitäisi pyrkiä aina ensisijaisesti etenemään sopimuksin niin sanotun pakkolunastuksen sijasta. Maanomistajille pyritään tarjoamaan ennakkohaltuunottosopimusta. Se on maanomistajalle kannattavin vaihtoehto. Samaa käytäntöä noudattavat tuulivoimayhtiöiden lisäksi kantaverkko- ja alueverkkoyhtiöt. Ennakkohaltuunottosopimuksen tekeminen on maanomistajan kannalta järkevää, koska sopimalla maanomistaja saa maa-alueestaan lunastuskorvauksen päälle lisäkorvauksen. Lisäkorvaus maksetaan usein myös puuston odotusarvosta. Ilman sopimusta lisäkorvaukset menetetään. Korvausten euromäärää pitäisi nostaa, nyt korvaukset on liian pieniä.

3.Suomi on edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Kuinka turvaisit sen, että Suomessa on jatkossakin kannattavaa omistaa metsiä ja kehittää uusia markkinalähtöisiä ansaintamalleja? 

Metsäteollisuus on Suomen talouden keskeinen tukijalka, näin on oltava jatkossakin. Metsien taloudellinen hyödyntäminen perustuu metsätalouteen, metsänomistajien päätöksiin ja metsien hoitoon. Metsätalouden tulee olla taloudellisesti kannattavaa, jotta metsänhoitoon investoidaan ja jotta puumarkkinat toimivat aktiivisesti. Metsät ovat kautta aikain tarjonneet vientitulojen lisäksi muitakin taloudellisia hyötyjä, kuten kantorahatuloja, rakennusmateriaaleja, polttopuita ja energiaa, marjoja ja sieniä, tarve-esineiden valmistusta sekä luontomatkailuun liittyviä hyötyjä. Metsään perustuvien elinkeinojen ja tulonlähteiden kirjo on laaja.