Hämäläinen Laura, Keskusta
1.Kasvava ja hyvinvoiva metsä sitoo tutkitusti hiiltä ja auttaa näin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Millä keinoilla edistäisit hyvää metsänhoitoa Suomessa?
Luotan suomalaiseen metsänomistajaan. Kestävää ja hyvää metsänhoitoa tulee tehdä kannustaen ja porkkanalla, ei epäillen ja kepillä. Metsien kestävää kasvua ja hyvää metsänhoitoa edistetään tietysti kannustamalla metsänhoitotöihin.
Kestävää metsien hoitoa voidaan vahvistaa osaamisella ja tiedolla. Metsän oikea-aikaiset hoitotoimenpiteet vahvistavat kasvua ja ehkäisevät mahdollisia tuhoja. Uudistushakkuiden oikea-aikaisuus ja ensiharvennusten hoitaminen mallikkaasti lisää puuston kasvua ja on sekä taloudellisesti, että hiilinielujen kannalta järkevää toimintaa.
Suomen metsien kasvua, kestävää käyttöä ja samalla hiilensidontaa voidaan ja tulee edelleen kasvattaa vahvasti ja määrätietoisesti. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta nojaa vahvasti myös metsätalouteen ja sen koko jalostusketjuun.
2.Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta on rakentunut metsänomistajien metsistä ja metsien ylisukupolvisesta hyödyntämisestä. Vihreän siirtymän hankkeiden mukanaan tuomat maankäytön muutokset kuten tuulivoiman siirtolinjojen tarvitsemien maa-alueiden pakkolunastukset rapauttavat suomalaista omaisuudensuojaa. Mitä tälle tulisi tehdä?
Maanomistajien oikeuksien syrjiminen syö myös tarvittavien siirtolinjojen yleistä hyväksyntää. Maanhankinnan tulee perustua ensisijaisesti vapaaehtoiseen kaupankäyntiin. Pakkolunastusten käyttäminen ensisijaisena keinona on väärin.
Tällä hetkellä sähkönsiirtolinjojen osalta korvaukset pysyvästä käytöstä ovat maan arvoon nähden aivan liian maltilliset. Siirtolinjan alta kaadettavista puista kun maksettaisiin yleensä markkinahinnan mukaan.
Samalla, kun teemme tulevaisuuspolitiikkaa ja rakennamme yhä kestävämpää yhteiskuntaa, uusiutuvaa energiaa ja vahvistamme näin myös uusia teollisia mahdollisuuksia, on pidettävä huoli maanomistajien oikeuksista. Kun liityntälinjoja vaikkapa tuulivoimapuistoista rakennetaan valtakunnan sähköverkkoon, yksi liityntälinja voi kulkea useiden maanomistajien maiden halki.
Maanomistajien tulee saada riittävä korvaus alueistaan, jonne tärkeitä vihreän siirtymän hankkeita sijoitetaan. Maanomistajan mielipiteellä tulee olla aina painoarvoa.
3.Suomi on edelläkävijä kestävässä kehityksessä. Kuinka turvaisit sen, että Suomessa on jatkossakin kannattavaa omistaa metsiä ja kehittää uusia markkinalähtöisiä ansaintamalleja?
Suomalaiset metsät ja päätösvalta metsäasioissa on pidettävä Suomessa jatkossakin omissa käsissä. Metsien kestävää käyttöä ei tietenkään kannata keinotekoisesti rajoittaa.
Meidän on kannustettava jatkossakin kestävään yksityismetsänomistukseen, joka mahdollistaa metsien ylisukupolvisen jatkumisen Suomen hiilinielujen vahvistamiseksi, kotimaisen puuraaka-aineen saamisen ja paikallisten arvojen edistämisen. Esimerkiksi metsävähennystä korottamalla voisimme entisestään vahvistaa yksityisomistajuutta.
Metsien moniarvoisuudessa, eli virkistys-, luonto- ja talousarvojen yhdistämisessä on varmasti vielä mahdollisuutta entisestään vahvistaa metsänomistajan ansaintalogiikkaa esimerkiksi hiilikompensaation osalta. Nämä mallit tuleekin laatia viisaasti niin, että siinä yhdistyy taloudellinen ja ilmastoviisas toiminta.
Metsien verotusta tulisi ohjata siten, että yhä enemmän metsätuloista ohjautuisi siihen kuntaan, josta metsätuloa saadaan. Se vahvistaisi myös paikallista hyväksyttävyyttä metsien kestävälle hyödyntämiselle.
