Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan säännöt
Voimassaolevat säännöt: 10.06.2021 10:22:20
1 Nimi, kotipaikka ja toimialue
Yhdistyksen nimi on Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala ry.
Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenranta ja sen toimialueena on
ensisijaisesti Etelä-Karjalan maakunta.
2
Tarkoitus ja tehtävät
Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoitoyhdistyksistä
annetun lain muuttamisesta (1090/2013) mukaisena metsänomistajien
yhteisönä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman
metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen
asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää
taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien
hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.
Metsänhoitoyhdistys antaa jäsenilleen ja toimialueensa muille
metsänomistajille metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia
palveluja:
1.toimii jäsentensä etujärjestönä
2.tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja
palveluja
3.avustaa puukaupassa ja muussa metsän käytössä
4.suunnittelee ja toteuttaa metsänhoitotöitä ja puunkorjuuta
5.tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja
ja lausuntoja
6.muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan
Yhdistys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta
(1090/2013) annetun lain rajoissa myös muille kuin jäsenilleen,
milloin tämä toiminta ei vähennä jäsenmetsänomistajien
mahdollisuutta saada palvelua.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja
lahjoituksia.
3
Jäsenyys
Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla
on omistus- tai hallintaoikeus metsään sekä yhteisomistuksessa
olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat siten
kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja
metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013)
säädetään.
Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on jäseneksi
liittymisen hyväksynyt.
Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta
Sivu: 2(8)
4
Jäsenen erottaminen ja eroaminen
Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin
näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä,
keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä.
Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle
kirjallisesti kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon
saatuaan.
Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen
hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle.
Jäsen voidaan katsoa eronneeksi yhdistyksestä, mikäli hän ei ole
maksanut jäsenmaksuaan kalenterivuoden loppuun mennessä sen
erääntymisestä. Näin eronneiksi todettavista jäsenistä hallitus
tekee erillisen päätöksen kokouksessaan.
5
Jäsenmaksut ja muut yhdistyksen perimät maksut
Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritään
yhdistyksen hallituksen päättämä toimitusmaksu.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa
vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämä jäsenmaksu, mikä voi
olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella.
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu MTK keskusliittoon muodostuu
vuosittain keskusliiton valtuuskunnan päättämästä metsänomistajien
yhteiseen edunvalvontaan käytettävästä perusjäsenten
lisäjäsenmaksusta eli edunvalvontamaksusta, jonka perusjäsen on
velvoitettu maksamaan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun yhteydessä.
Myös edunvalvontamaksu voi olla porrastettu perusjäsenen
elinkeinotoiminnan laajuuteen liittyvillä perusteilla.
Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta
ja perimisajankohdasta päättää valtuusto.
Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa
metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin yhteisomistaja voidaan hyväksyä
metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteisomistuksessa olevalta
tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen
maksu).
Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa
metsänhoitoyhdistyksen jäsen, yhteismetsän osakas voidaan myös
hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.
Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää
kannatusjäsenmaksua. Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille
voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu.
6
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Sivu: 3(8)
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja johtaja,
kumpikin yksin sekä hallituksen varapuheenjohtaja tai hallituksen
määräämät henkilöt, kaksi yhdessä.
7
Tilit
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukausi
ennen valtuuston kevätkokousta. Tilintarkastajan tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään neljätoista päivää
ennen valtuuston kevätkokousta.
Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi
varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö, jolloin
varatilintarkastajaa ei tarvita.
8
Valtuusto
Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten
vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston.
Yhdistyksen valtuustoon kuuluu 25 neljäksi vuodeksi valittua
valtuutettua ja 7 varavaltuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen
jäseniä tai jäseninä olevien oikeushenkilöiden ehdottamia
henkilöitä. Jäsenellä on oikeus asettua ehdokkaaksi valtuuston
vaaleissa valittavaksi valtuutetuksi tai asettaa enintään kaksi
äänioikeutettua jäsentä ehdokkaiksi.
Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon
valitaan valtuutettuja, vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen
ehdokasasettelun mukaiseksi. Mikäli ehdokkaiden lukumäärä on alle
kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu
järjestettävä välittömästi uudelleen.
Valtuutetut valitaan suhteellista vaalitapaa noudattaen. Vaali
toimitetaan ehdokaslistoja käyttäen, mutta siten, että kukin ääni
annetaan jollekin ehdokaslistassa olevalle ehdokkaalle, jolloin
kullakin ehdokaslistalla ääniä eniten saanut saa vertausluvukseen
ehdokaslistan saaman koko äänimäärän, toisena oleva puolet
äänimääristä, kolmantena oleva yhden kolmannesosan äänimääristä ja
niin edelleen ja valituksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden
vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Mikäli saman vertausluvun
saaneita on useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita, ratkaisee
asian arpa. Saman periaatteen mukaisesti valitaan varavaltuutetut,
jotka siirtyvät valtuutetuksi vaalitoimi-kunnan määräämässä
järjestyksessä. Valtuutettujen toimikausi alkaa vaalituloksen
vahvistamista seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen.
Mikäli valtuutettu luopuu yhdistyksen jäsenyydestä, eroaa
valtuustosta tai on muutoin pysyvästi estynyt osallistumaan
valtuuston kokoukseen, tulee varavaltuutettu hänen sijaansa.
Valtuusto valitsee syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan
valtuuston puheenjohtajan. Valtuuston puheenjohtajan toimikausi
Sivu: 4(8)
alkaa kalenterivuoden alussa.
Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettujen
lukumäärästä on läsnä.
Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen,
kevätkokoukseen ja syyskokoukseen. Kevätkokous on pidettävä
huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous loka-joulukuussa.
Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäsenelle vähintään
seitsemän päivää ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai
sähköpostitse. Tähän aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen
lähettämispäivä.
Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa
käsiteltäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti
hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta.
Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa
mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista kannattaa
vähintään 3/4 valtuutetuista.
Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen
tarpeelliseksi, valtuuston kokous niin päättää tai jos vähintään
1/10 valtuuston jäsenistä pyytää sitä ilmoittamaansa asiaa varten
hallitukselta kirjallisesti. Tällöin valtuuston kokous on pidettävä
kuukauden kuluessa edellä mainitun pyynnön saapumisesta hallituksen
puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle.
Valtuuston kokouksen avaa ja puhetta johtaa valtuuston
puheenjohtaja. Puheenjohtajan ollessa estynyt kokoukselle valitaan
puheenjohtaja. Tässä tapauksessa kokouksen avaa iältään vanhin läsnä
oleva valtuutettu.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat