Tykkytuhosta kevätrospuuttoon

Jussi Kettunen 24.4.2018

Kuluva vuosi aloitettiin erikoisissa merkeissä, kun metsään ei ollut mitään asiaa tykkylumen vuoksi. Lopulta kun tykkylumi putosi puista alas, alkoi sataa uutta lunta. Ja sitähän tulikin sitten niin paljon, että suurin osa kaatuneista puista ja katkenneista latvoista hautautui nietosten alle. Myös liikkuminen maastossa meni käytännössä mahdottomaksi upottavan lumen vuoksi, vaikeuksia oli niin hakkuukoneilla kuin suksilla liikkuvalla metsäneuvojallakin.

Täällä Mhy Pohjois- Karjalan pohjoisimmalla toimistolla keskityttiin sydän talvella tekemään leimikoita pahimpiin tuhokohteisiin, jotta puita saataisiin korjattua mahdollisimman paljon talteen. Laskeskelin nyt leimausluettelosta, että tuhokohteisiin on tehty leimikoita noin 1 000 hehtaarin alueelle Valtimolla ja Nurmeksessa. Pääpaino näissä on Valtimon pohjoisosissa, jossa pahimmat tuhot ovat tulleet.

Välillä voisi vaikka käydä sellaisessa metsässä joka olisi ehjä...
Välillä voisi vaikka käydä sellaisessa metsässä joka olisi ehjä...

Vahinkoarvioita on tehty ja niitä on keskeneräisenä odottamassa hakkuukonelistoja vinot pinot. Kokonaan aloittamattakin on vielä useampia satoja hehtaareita ja tuleehan näitä uusiakin tilauksia vielä silloin tällöin. Olemme veikkailleet täällä, että kesälomien jälkeen uusia arviotilauksia saattaa tulla yhtenä ryöppynä, kunhan lomalaiset käyvät mökeillään ja metsäpalstoillaan. Pahoin pelkäämme, että aika monelle kauempana asuvalle saattaa tulla melkoisena yllätyksenä mitä täällä on talven mittaan tapahtunut niin metsille kuin rakennuksillekin.

Pahimmat vahinkokohteet ovat olleet vaaroissa joiden korkeus merenpinnasta on 200 metriä tai yli. Oman metsäpalstansa korkeustiedon löytää peruskartalta esimerkiksi netistä www.karttapaikka.fi palvelusta. Vahinkoja on tullut myös tämän korkeuden alapuolelle, mutta ne ovat olleet yleensä jo lievempiä. Rohkenen väittää, että korkeuskäyrän 160 metriä alapuolella on vahingoittunut enimmäkseen yksittäisiä puita. Keskimääräinen vahinko on ollut muutamia kuutioita hehtaarilla katkenneita ja kaatuneita puita. Totaaliset täystuhot ovat onneksi vähemmistössä, mutta kyllä niitäkin joukossa on. Tosiasia on, että kaikkia vahinkokohteita ei pystytä mitenkään hakkaamaan tulevan kesän aikana. Kaikkia kohteitahan ei vielä edes tiedetä ja hyvin todennäköisesti niitä jää kokonaan löytymättäkin jonkin verran.

Huhtikuinen aurinko lämmittää nyt hangen pintaa ja muutamana aamuna on ollut loistavat kelit kierrellä palstoja. Syrjäteillä alkaa olla kelirikko päällä, kun koko talven kertynyt polanne on alkanut pettämään. Paksu lumipatja jatkaa korjuukelejä maastossa vielä jonkun päivän, mutta korjuukelit ovat pian ohi. Kevätrospuutto tulee paitsi puunkorjuuseen ja kuljetukseen myös metsäasiantuntijoiden liikkumiseen. Läpimärkä ja upottava lumi ei kannattele kulkijaa, joten nyt on aika työstää kesän metsäsuunnittelu ja tila-arviointi kohteiden pohjatyöt kuntoon ennen maastokauden alkua.

Metsänomistajan muistilista lumituhojen varalta

  • Jos metsä on vakuutettu ota yhteyttä vakuutusyhtiöön

  • Jos metsää ei ole vakuutettu ota yhteys suoraan Metsänhoitoyhdistykseen

  • Vaurioituneet puut on korjattava pois, jos metsätuholain raja-arvot ylittyvät:
    kuusta yli 10 m3/ha, korjattava: 15.7. mennessä Etelä-Suomi, 24.7. mennessä Keski-Suomi ja 15.8. mennessä Pohjois-Suomi
    kaarnoittunutta mäntyä yli 20 m3/ha, korjattava: 1.7. mennessä Etelä- ja Keski-Suomi ja 15.7. Pohjois-Suomi
    Lisätietoa löydät Finlexistä: Laki metsätuhojen torjunnasta 
    https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131087 

Toimii metsäsuunnittelijana Mhy Pohjois-Karjalassa Nurmeksen toimistolla.