Joka on istuttanut puun, ei ole elänyt turhaan.

Tiina Salminen 12.5.2017

On joku viisas joskus sanonut. Kun miettii mitä hyvää puut tuovat, on helppo olla samaa mieltä. Puu on suojaa, ravintoa, happea, kaunis, rakennuksia, paperia – listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yksittäisistä puista voi tulla hyvin tärkeitä ja merkityksellisiä. Yksi näistä – Itsenäisyyden kuusi – kasvaa Kaivopuistossa, Helsingissä. Se viljeltiin, kun Suomi itsenäistyi. Nyt, Suomen täyttäessä 100 vuotta, perinnettä jatketaan istuttamalla kuusen taimia.

Pääsin työni puolesta osallistumaan tilaisuuteen, jossa istutettiin Tulevaisuuden kuusi MTK:n säätiön tilalle Kettulaan, Saloon. Kollegalle tämä oli jo toinen keväinen kuusijuhla. Hänen koulunsa pihalle 50 vuotta sitten istutettiin juhlakuusi. Jonossa mentiin, tilaisuus oli muistissa vieläkin.

Välillä aurinko paistoi, välillä tuuli heitti muutaman hiutaleen kutsuvieraiden niskaan ja pullisti Suomi 100 vuotta juhlan -roll up -rullajulistetta. Juhlapuheissa oli hauskuuttakin ja kuoron laulama Finlandia herkisti mieltä. Allekirjottaneelle tilaisuudesta saattoi tulla astetta mieleenpainuvampi. Piiloteltiin kollegan kanssa rullajulisteiden takana ja vahdittiin, ettei tuulenpuuska vie niitä mukanaan.

Juhlatilaisuuteen oli kutsuttu myös koululaisia mukaan. Jonossa hekin tulivat bussista katsomaan Tulevaisuuden kuusen istutusta. Muistavatkohan nämä koululaiset vielä 50 vuoden päästä tuon päivän? Ehkä, sillä tilaisuuden päätteeksi oppilaat pääsivät vielä itse istuttamaan.

Ensin katsottiin yhdessä miten kuusentaimi istutetaan, vinkit sopivat myös aikuisille:

  • istuta taimi keskelle mätästä, polkaise ensin mätäs tiiviiksi tarpeen mukaan
  • paina istutus- eli pottiputki maahan pystysuoraan ja avaa putken leuat
  • pudota taimi putken läpi ja nosta putki ylös maasta, napsauta leuat takaisin kiinni
  • tiivistä maa taimen ympäriltä, katso, että taimi jää suoraan
  • Taimi on sopivan syvällä, kun taimen päällä on vähintään 4 cm kivennäismaata. Kuitenkin niin, että vähintään puolet taimesta on maanpinnan yläpuolella.

Koululaisilla riitti intoa ja toisilla myös vauhtia. Ei meinannut ehtiä taimia suoraan laittamaan, kun piti päästä jo seuraavalle mättäälle. Vaan kyllä se tulee kuusellekin vaikea lapsuus, jos heti ensimmäisestä päivästä lähtien joutuu latva vikasuuntaan kasvunsa aloittamaan. Välillä jäi pottiputken leuat vähän kiinni ja taimi putkeen, nauratti. Mutta siitä se lähtee, kun kokeilee ja oppii. Hieno Suomi 100 -juhlametsikkö siitä pienestä taimikosta vielä tulee. Haastattelin koululaisia kun vakat olivat tyhjät. Olisiko tässä tulevaisuuden kesätyöksi? Eräs poika mietti hetken ja vastasi sitten että, ehkä, tai kyllä jos siitä saa rahaa.

Itse uskon, että metsästä saa rahaa tulevaisuudessakin. Painetun sanan voi muuttaa sähköiseen muotoon, mutta sähköinen nenäliina kuulostaa ikävältä. Ja puusta tehty talo lienee hyvä paikka asua vielä vuosikymmenienkin päästä. Ehkä joku näistä koululaisista sai pienen metsäkärpäsen pureman ja lähtee opiskelemaan metsäalaa. Ja ansaitsee vielä rahansa työskentelemällä metsien parissa. Metsäala tarvitsee hyviä, innostuneita nuoria töihin myös tulevaisuudessa.

Jos itse haluat osallistua ja vaikuttaa, että lapset- ja nuoret pääsevät tutustumaan metsään, voit osallistua istuttamalla kuusen taimen. 4H-yhdistykset ympäri Suomen myyvät Tulevaisuuden kuusi -paketteja. Paketti sisältää kirjan, kuparilaatan ja metsänhoitoyhdistyksen pakettiin lahjoittaman kuusen taimen. Kampanjan tuotto ohjataan Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan rahastoon, lasten ja nuorten metsä- ja ympäristökasvatukseen. Lisätietoja ja kuusipakettien tilaukset voi tehdä täältä: http://www.tulevaisuudenkuusi.fi/ Kampanjan suojelijana toimii presidentti Sauli Niinistö.

Pitäisikin muuten tehdä retki Kaivopuistoon. Lähteä katsomaan, miltä Itsenäisyyden kuusi nyt näyttää. Miten se on pärjännyt merituulen tuiverruksessa? Taimi on Pääkonsuli Rudolf Rayn lahjottama. Kuusi on Helsingin kaupunginmuseon mukaan kylvetty vuonna 1917 ja istutettu  sekä muistokivi asennettu vasta 1931. Mutta sieltä se löytyisi, Kaivohuoneen vierestä.

kirjoittaja työskentelee Metsänomistajien palvelutoimistolla ja kulkee metsässä