Lisää tarkkuutta hirvikannan säätelyyn - nyt on paikallisen vaikuttamisen aika

Valtakunnallisesti katsottuna Suomen hirvikanta on kokonaisuutena varsin hyvin hallinnassa. Hyvässä muistissa on vuosituhannen alku, jolloin Suomen hirvikanta karkasi hallinnasta ja oli kaksinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Tuolloin taimikkotuhot riistäytyivät käsistä ja tilanteen maksumiehiä olivat yksiselitteisesti metsänomistajat. 

Kannan alentaminen oli metsästäjille valtava urakka, mutta jäljet metsissämme näkyvät vielä vuosikymmeniä. Tätä perintöä ovat monet heikkolaatuiset mäntymetsät, koivun istutuksen loppuminen lähes kokonaan ja kuusenistutuksen lisääntyminen männyn kustannuksella. Historiasta on syytä oppia ja olla erityisen tarkkana, ettei liian alhaisten kaatomäärien vuoksi kanta lähde uudelleen hallitsemattomaan nousuun.

Luonnonvarakeskus on julkaissut verkkosivuillaan www.riistahavainnot.fi/ajankohtaista tuoreimmat hirvikanta-arviot hirvitalousalueilla.  Suomessa on ilahduttava määrä alueita, joissa maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö toimii ja hirvikannan säätely on viime vuosina toiminut hyvin. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole kaikkialla.  Meillä on useita hirvitalousalueita, joissa reipas kannan leikkaaminen on välttämätöntä. Lisäksi meillä on vieläkin useampia riistanhoitoyhdistyksiä, joissa kantaa on alennettava ensi syksynä.

Tarkempaan analyysiin paikallisesta hirvitilanteesta päästään, kun Luonnonvarakeskus julkaisee Riistanhoitoyhdistyskohtaiset arviot hirvikannasta. Tiedot julkaistaan 17.3. mennessä aiemmin mainituilla verkkosivuilla. 

Niillä alueilla, joissa hirvikannan taso on jatkuvasti asetettuja tavoitteita korkeammalla, on syytä kutsua kokoon paikalliset neuvottelut. Metsänhoitoyhdistyksen aloitteesta saman neuvottelupöydän ääreen kannattaa kutsua riistanhoitoyhdistyksen hallitus, tuottajien edustus, sekä samalta alueelta metsänhoitoyhdistyksen hallinnon edustus. 

Nyt keväällä on tärkeää, että kaatolupia anotaan riittävästi, yli ennakoidun tarpeen.  Monissa maakunnissa käytetään lupapankkeja, joissa idea on siinä, että lupia anotaan pankkiin 20 % yli ennakoidun tarpeen. Jos syksyllä ilmenee, että hirvikanta olikin ennakoitua suurempi, on lupapankista otetavissa kaatolupia joustavasti. Näillä alueilla kaatoprosentti syksyn jahdissa on tyypillisesti 80-85 %. 

Vahinkojen ennakkotorjunnan kannalta on tärkeää, että metsästyksessä painotetaan hirvitihentymiin. Uuden Oma Riista  -verkkopalvelun avulla  saadaan syksyllä reaaliaikaista tietoa metsästyksen kehittymisestä sekä hirvitihentymien sijainnista. Ensi syksynä on mahdollisuus siirtyä kokonaan uudelle tasolle kannan säätelyn tarkkuudessa paikallistasolla.     

Timo Leskinen, Kenttäjohtaja, MTK