Myrskytuhot ja lomakauden päättyminen lisäävät puukaupan kierroksia

23.8.2010/Anssi Kainulainen, MTK

Erityisesti Keski-Suomea koetelleet myrskytuhot näkyvät nyt puukaupassa. Lomakauden päätyttyä ja myrskytuhojen laajuuden selvittyä korjuutyö on pääsemässä täyteen vauhtiin. Tämän hetkisten arvioiden mukaan myrskytuhopuuta on kaatunut n. 3,1 miljoonaa kuutiota, josta yksityismetsissä n. 2,2 miljoonaa kuutiota. Lopullinen korjuumäärä tulee kasvamaan tästä, koska myrskytuhoalueilta korjataan samaan aikaan myös muuta puustoa. Viikon 32 metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten ostot olivat yli 1,3 miljoonaa kuutiota ja kokonaisuutena puuta käyttävän teollisuuden puun ostot ovatkin yli 1,5 miljoonan kuution viikkovauhdissa. Metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoiden vetäessä nykyisellä tasollaan myrskytuhopuut kuitenkin sopivat hyvin markkinoille muiden puukauppojen lisäksi hyvin. Vaikutukset puun hintoihin jäänevätkin alueellisiksi, joskin paikallisesti ja metsänomistajakohtaisesti pahimmillaan hyvin merkittäviksi. Puunkorjuuresursseja kohdennetaan nyt pahiten myrskyistä kärsineille alueille.

Metsänomistajien kannattaa tarkistaa omaan metsäänsä kohdistuneet tuhot mahdollisimman pian ja hyödyntää mahdollisesti tuhoutuneet puut siinä laajuudessa, kuin se on mahdollista. Katkenneiden puiden korjuulla on kiireempi, kuin juurineen kaatuneilla puilla, koska juurineen kaatuneissa puissa esimerkiksi sahatavaran laatuun vaikuttava puun sinistyminen tapahtuu hitaammin. Myös myrskytuhopuilla metsänomistajien kannattaa hoitaa puukaupat kuntoon ennen korjuutyön aloittamista ja tutustua kaupan ehtoihin kunnolla. Myös kaikissa myrskytuhoihin ja puukauppaan liittyvissä kysymyksissä alueen metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajia. Tämän vuoden kaupoille voimassa oleva 25 prosentin määräaikainen verohuojennus koskee myös myskypuuta. Veroetu on voimassa vuonna 2010 solmituille kaupoille, kun tilitys tapahtuu vuosien 2010 ja 2011 aikana.

Myrskyistä kärsineet metsänomistajat voivat hakea tuhoutuneille alueille korvauksia metsäkeskuksesta mm. tuhoutuneiden alueiden uudelleen metsitykseen ja työkustannuksiin. Korvausasiat käsittelee metsäkeskus. Myös näissä asioissa oman alueen metsänhoitoyhdistys auttaa metsänomistajia. Vapaaehtoisten metsävakuutuksien vakuutusturvan toimivuus tulee myös nyt todellisen testin eteen.

Tukkipuu- ja sahatavaramarkkinat

Sahateollisuuden puuhuoltotilanne on parantunut vuoden kahteen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna hieman. Pysty- ja katkotunpuunvarastot ovat normalisoitumassa. Havutukkipuun kysyntä on edelleen varsin hyvää, vaikka kauppaa tehdään hieman hakkuita enemmän. Myrskytuhopuun hyödyntäminen sahauksessa on haastavaa, koska vaurioitumattoman puun erottaminen vaurioituneesta vaatii sahoilta usein erikoistoimenpiteitä. Pahasti vaurioitunut puu ei kelpaa sahojen asiakkaille ja näiltä osin metsänomistajien kärsimät vahingot nousevatkin valitettavan merkittäviksi. Sahoilla onkin nyt haaste toimittaa asiakkaiden vaatimukset täyttävää sahatavaraa markkinoille. Koivutukkimarkkinoilla on myös tapahtunut hienoista virkoamista. Ostajakohtaiset ja alueelliset erot ovat suuria tämän hetken puukaupassa ja erityisesti katkontaan kannattaa puun myyjien kiinnittää nyt huomiota. Myrskytuhojen vaikutus on paikallista, joskin laajahkoa. Alueilla joilla myrskypuuta ei ole markkinoilla tilanne ei ole muuttunut lomien jälkeen niin dramaattisesti, vaan puukauppaa tehdään normalisoituneessa tilassa.

Kuitupuu ja sellumarkkinat

Kuitupuumarkkinoille myrskytuhopuut lisäävät tarjontaa erityisesti. Vallitsevassa markkinatilanteessa puulle on kuitenkin kysyntää niin myrskytuhoalueilla kuin muuallakin. Koivukuitupuun kysyntä näyttää parhaalta, mutta myös havukuiduille on tilaa markkinoilla. Koivun kysynnässä ollaan edelleen tilanteessa, jossa kuituosa on erityisen kysyttyä. Katkonnan seurantaan kannattaakin kiinnittää aivan erityistä huomiota.

Mäntykuitupuun kysyntä on suhdannetilanteeseen nähden hyvä. Ostomäärät ovat vuoden 32 ensimmäisen viikon aikana olleet hyvin lähellä vuoden 2008 tasoa ja ovat viime vuoteen verrattuna selvästi korkeammat. Kuusikuitupuun hinnat eivät ole palautuneet ennen vuotta 2007 vallinneelle tasolleen. Vuodesta 2007 alkoivat puumarkkinoiden hullut vuodet, jonka jälkeinen hintakehitys on kuusikuitupuumarkkinoilla ollut hyvin vaisua. Mänty ja koivukuitujen hintakehitys on ollut samalla aikavälillä metsänomistajien kannalta suosiollisempaa. Kehitys viimevuoteen verrattuna on kuitenkin ollut kaikilla puulajeilla positiivista. Metsänomistajien tulisi toimia niin, että kotimaisen puun tarjonta vastaa metsäteollisuuden todellista puuntarvetta. Tällä tavoin varmistetaan, että metsäteollisuus pystyy täyttämään saamansa tilaukset, eikä menetä markkinaosuuksia. Metsäteollisuuden markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannattavuuteen. Metsäteollisuuden viimeaikaiset tulosjulkistukset ovat osoittaneet lopputuotemarkkinoiden elpyneen hyvin. Sellun markkinahinnan koko alkuvuoden suotuisa kehitys näkyy integroituneen sellu- ja paperiteollisuuden suhteellisen kilpailukyvyn paranemisena, pelkästään markkinasellun varassa toimiviin yrityksiin nähden. Suomessa toimiva metsäteollisuus on hyötynyt vallitsevasta markkinatilanteesta. Erityisesti kartongeissa tapahtunut suotuisa hintakehitys parantaa nyt suomalaisen metsäteollisuuden tuloksentekokykyä.

Energiapuumarkkinat

Energiapuun kysynnässä vuoden 2009 neljänneltä vuosineljännekseltä jatkunut heikentyminen näyttää pysähtyneen. Talveen valmistautuvat energialaitokset ovat jatkaneet ostojaan kesän aikana. Päästökiintiön hinnan edelleen alhainen taso vaikuttaa energiamarkkinoille siten, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on energialaitoksille edelleen kannattavaa. Energiapuun kysyntään vaikuttaa myös hakkeen tuonti. Vuoden 2009 aikana haketta tuotiin Suomeen energiakäyttöön yli miljoona kuutiometriä ennen kaikkea Venäjältä. Hakkeen tuontia lisäsi erityisesti, ettei polttohakkeelle ole Venäjältä vientitullia. Polttopuun ja hakkeen tuonnin ennakoidaan pysyvän nykyisellä tasollaan myös loppuvuoden aikana. Energiaverotuksen muutokset tulevat vaikuttamaan puun suhteelliseen kilpailukykyyn vaihtoehtoisiin polttoaineisiin verrattuna. Lopulliset vaikutukset nähdään kuitenkin vasta mekanismien ollessa toiminnassa. Turveteollisuus on saanut nostettua noin 80% asettamastaan nostotavoitteesta kesän aikana. Lopullisissa nostomäärissä päästäänkin kuivan kesän ansiosta lähelle nostotavoitetta. Turvetta käytetäänkin tulevan lämmityskauden aikana runsaasti.

Hankintapuu

Hankintamyyjän kannattaa varmistaa puiden vastaanotto ja tehdä hankintakauppa kirjallisena jo ennen hakkuun aloittamista. Energiapuuta hankintakaupalla myyvien kannattaa varmistaa puun vastaanotto ja solmia kaupat kirjallisena ennen hakkuutyön aloittamista. Myös käytettävästä mittausmenetelmästä kannattaa sopia etukäteen. Myrskypuiden korjuu on työlajina erityisen vaarallinen. Hankintamyyjiä kehotetaankin erityiseen varovaisuuteen tai muiden ammattilaisten käyttämiseen myrskytuhopuuta korjattaessa.

Määräaikainen veroetu säilyy 25%:ssa vuonna 2010 solmituille kaupoille, kun tilitys tapahtuu vuosien 2010 ja 2011 aikana

Puun myyntituloihin liittyvän veroedun saamiseksi metsänomistajan on puun myyntisopimuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota maksuaikatauluun. Puukaupparahojen tulee olla metsänomistajan tilillä verohuojennukseen liittyvien määräaikojen puitteissa. Korjuuajan pituuteen ja puukaupan rahoitukseen ei ole olemassa yhteisiä suosituksia vaan ne sovitaan jokaisessa kaupassa erikseen. Kauppakirjaan kirjatuista puukaupan ehdoista metsänomistajien kannattaa pitää kiinni.

Vuonna 2010 solmittuihin puukauppoihin liittyvistä tuloista on verotettavaa tuloa 75 prosenttia, kun tulot saadaan vuonna 2010 tai 2011. Kauppoihin liittyvistä matkakuluista ja mahdollisista puun korjuukuluista voi vähentää vastaavasti 75 prosenttia. Muilta osin kaikki metsätalouden menot voidaan vähentää täysimääräisesti, mukaan lukien ennakkoraivaus.