Metsän omistaminen

Saako naapuri ratsastaa metsässäni jokamiehen oikeudella viikoittain?Lue lisää »
Jokamiehen oikeuden nojalla toisen maalla saa liikkua ratsain, kun kyse on satunnaisesta liikkumisesta. Tällöin ratsastamisesta ei saa aiheutua haittaa tai vahinkoa eikä pihapiirissä tai pelloilla saa ratsastaa. Säännöllinen saman ratsastuspolun käyttäminen on luvanvaraista. Maanomistaja voi vaatia korvausta maaston kulumisesta ja puuston juuriston rikkoutumisesta. MTK on neuvotellut hevosjärjestöjen kanssa ratsastukseen ja ravihevosvalmennukseen liittyvästä korvausmenettelystä.
Äidilläni on hallintaoikeus omistamiimme metsiin. Nyt hän on dementoitunut ja holhouksen alla. Mitä keinoja olisi saada hallintaoikeus purettua, koska metsien hoitaminen on vaikeaa maistraatin luparuljanssin takia?Lue lisää »
Hallintaoikeus on omistusoikeutta rajoittava oikeus, josta haltija voi oikeustoimikelpoisena vapaasti luopua. Luopuminen voi olla vastikkeellinen tai vastikkeeton. Tässä tapauksessa maistraatin määräämä edunvalvoja edustaa äitiänne. Koska hänen on valvottava edunvalvottavan etua, hänellä tuskin on mahdollisuutta suostua ilman vastiketta tapahtuvaan (lahja) hallintaoikeudesta luopumiseen. Hallintaoikeushan on äidillenne taloudellinen etuus, joka oikeuttaa nauttimaan tilan tuoton. Sen sijaan edunvalvoja voisi suostua vastikkeelliseen luovutukseen. Rintaperillisillä olisi näin mahdollisuus yrittää neuvotella kauppahinta ja kauppasopimus hallintaoikeudesta luopumiseksi. Koska hallintaoikeus katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi, on osapuolten kesken allekirjoitettava irtaimen omaisuuden kauppakirja, jonka kaksi todistajaa todistaa. Luovuttajana äitinne kunnosta riippuen edunvalvoja yksin tai yhdessä edunvalvottavan kanssa. Luovutuksen jälkeen voisitte päättää omaisuutenne käyttämisestä.
Olen perikunnan jäsen. Mhy:n neuvoja kertoi, että kuolinpesä kannattaa verotussyistä muuttaa verotusyhtymäksi. Miten muuttaminen käytännössä toteutetaan?Lue lisää »
Kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi ositus- ja perinnönjakosopimuksella, jos pesässä on leski. Jos molemmat puolisot ovat kuolleen, asia hoidetaan perinnönjakosopimuksella. Perinnönjakokirja laaditaan perukirjan pohjalta, joten sopimuksen osapuolet ja sopimusta koskeva omaisuus saadaan suoraan perukirjasta. Luonnollista on, että mikäli perunkirjoituksen jälkeen on tapahtunut muutoksia omaisuuden omistuksessa, on muutokset huomioitava ja mainittava asiakirjassa. Jos pesässä on leski täydellä avio-oikeudella sekä kolme lasta, todetaan ensin osituksessa, että leski saa pesästä 1/2- ja rintaperilliset toisen 1/2 – omistusosuuden. Sen jälkeen perinnönjako toimitetaan siten, että kukin rintaperillinen saa 1/6-omistusosuuden pesän omaisuuteen, myös pesässä olevaan metsätilaan. Näin verottaja saa perusteen omistusosuuksien mukaiseen verotukseen. Verottaja muodostaa metsätilan osalta verotukselliseksi yksiköksi verotusyhtymän, kun kaikkien kuolinpesän osakkaiden tai heidän valtuuttamiensa henkilöiden sekä kahden todistajan allekirjoittama sopimus toimitetaan verottajalle. Samassa yhteydessä on muistettava myös arvonlisäverovelvollisuus muuttaa yhtymän nimiin. Verotusyhtymälle on myöhempiä tarpeita varten syytä myös hakea heti lainhuuto, josta ilmenevät myös yhtymän osakkaiden omistusosuudet.
Olen myymässä metsää. Mikä on metsämaan arvo?Lue lisää »
Metsän arvon saa selville teettämällä metsänhoitoyhdistyksellä tila-arvion, jossa otetaan huomioon metsämaan luokitus, puuston määrä ja hakkuumahdollisuudet. Metsän puuntuotannollinen arvo ei kuitenkaan ole sama kuin metsäkiinteistön myyntihinta. Lopullinen myyntihinta määräytyy markkinoilla kysynnän mukaan ja siihen vaikuttavat myös muut arvot, kuten virkistysmahdollisuudet. Metsämaan keskimääräisestä arvosta saa tietoa esim. maanmittauslaitoksen palvelusta.
Metsääni on ilmestynyt linnunpönttöjä. Saako kuka tahansa käydä laittamassa pönttöjä toisen maalle? Saanko itse poistaa ne?Lue lisää »
Jokamiehen oikeuteen ei kuulu linnunpönttöjen laittaminen toisen maalle, vaan siihen on saatava maanomistajan lupa. Maanomistaja voi poistaa ilman lupaa asetetut pöntöt, mutta niitä ei saa tuhota, koska se taas on toisen omaisuuteen puuttumista. Jos linnunpönttöjä lähtee poistamaan, olisi hyvä keskustella ensin pönttöjen laittajien kanssa. Linnunpöntöillä vaalitaan luonnon monimuotoisuutta ja ennalta ehkäistään hyönteistuhoja. Pönttöjen kiinnitykseen ei saa käyttää rautalankaa tai -nauloja tai muovinarua. Nämä materiaalit eivät kuulu metsän puihin.
Tilani rajat ovat tukossa. Kuinka leveäksi rajalinja pitäisi aukaista? Voinko kaataa puita myös naapurin puolelta?Lue lisää »
Jos rajalinjan sijainti on selvä, voi rajalinjan avata, mikäli siitä on ennakkoon ilmoitettu paria viikkoa aikaisemmin naapurille. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen, jopa suullisesti tehty, mutta kirjallinen ilmoitus on aina suositeltavampaa. Rajalinjan saa avata korkeintaan 1,5m leveäksi ellei naapurin kanssa muuta sovita. Rajalta kaadetut puut kuuluvat sille, kenen puolelta ne on kaadettu. Avaamiskustannuksista vastaa avaaja, jollei kuluja ole sovittu jaettavaksi. Jos rajalinjan paikasta on epäselvyyttä, kannattaa kääntyä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan puoleen. Rajalinjojen määrittämiseen voi myös hakea maanmittaustoimistosta kiinteistönmääritystoimitusta tai rajannäyttöpalvelua. Jos tilojen omistajilla on riitaa rajan paikasta, kyseeseen tulee ainoastaan toimitus.
Saanko sulkea metsätieni lukitulla puomilla?Lue lisää »
Oman tien saa sulkea puomilla. Yhteiskäytössä olevan tien puomista päättää tiehoitokunta. Jos valtio tai kunta avustaa yksityistien kunnossapitoa, tietä ei saa sulkea puomilla. Tosin esim. kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla annettavat tilakohtaiset avustukset eivät estä tien sulkemista.
Saako sähköntoimittaja karsia, kolhia ja katkoa sähkölinjan läheisyydessä olevia puita?Lue lisää »
Lunastuslain ja sähkömarkkinalain perusteella voimayhtiöillä on oikeus rakentaa sähkönkuljetuslinjoja sekä lunastusmenettelyssä tai sopimuksin saada maata omistukseensa tai hallintaansa. Yhtiöllä on laillinen oikeus ympäristövahinkojen arviointi- yms. menettelyjen ja lupapäätöksen jälkeen avata tietty alue johtoaukeaksi sekä lisäksi alueen reunamilta, ns. reunavyöhykkeeltä, säännöllisesti poistattaa tietyn pituuden ylittävät puut sähkölinjojen turvaamiseksi. Sen sijaan yhtiöllä ei ole oikeutta tarpeettomasti kolhia puita, joita sillä ei ole oikeutta kaadattaa.
Olemme hankkineet 10 ha metsää. Kaupat on tehty joulukuussa. Pitäisikö meidän ottaa yhteyttä verottajaan? Mistä hankimme Y-tunnuksen? Tarvitseeko ottaa yhteyttä muihin tahoihin?Lue lisää »
Uuden omistajan on haettava lainhuuto tilalle 6 kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Lainhuuto haetaan kiinteistön sijaintipaikkakunnan maanmittaustoimistolta. Varainsiirtovero 4 % kauppahinnasta on oltava maksettu ennen lainhuudon hakemista. Verottajalle menee automaattisesti tieto kiinteistön luovutuksesta ja uuden omistajan ei tarvitse ilmoittaa erikseen verottajalle omistuksen vaihdosta. Metsätalouden veroilmoitus lähetetään uudelle omistajalle automaattisesti. Y-tunnuksen saa ilmoittauduttuaan arvonlisäverovelvolliseksi. Metsänomistaja, jonka arvonlisäverolliset myynnit kalenterivuodessa ylittävät 10 000 euroa, tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi alkutuottajana. Alv-velvolliseksi kannattaa hakeutua, vaikka myynnit jäisivät 10 000 euroon tai sen alle. Arvonlisäverovelvollinen metsänomistaja saa vähentää metsätalouden tulonhankintaan liittyvissä laskuissa maksamansa arvonlisäverot valtiolle tilitettävistä myyntitulojen arvonlisästä. Jos myyntiä ei ole, saa arvonlisäverot palautuksena. Arvonlisäverovelvolliseksi hakeudutaan esim. YTJ:n (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä) kautta yrityksen perustamisilmoituksella. Metsätaloutta ainoana liiketoimintana harjoittavien alv-velvollisen ei tarvitse palauttaa metsätalouden arvonlisäveron veroilmoitusta, jos verovuodelta ei ole metsätalouden tuloa tai vähennyksiä. Uuden omistajan kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen metsänhoitoyhdistykseen, jolloin omistajatiedot voidaan päivittää heti ajan tasalle.
Ostin metsätilan. Tilalla on edellisen omistajan hakkaama aukko. Nyt metsäkeskus vaatii minua istuttamaan aukolle taimet, vaikka en ole aukkoa tehnyt enkä puukaupparahoja saanut. Onko minun pakko tehdä tämä ja vielä omalla kustannuksella?Lue lisää »
Metsälaki lähtee siitä, että omistaja vastaa uuden puusukupolven aikaansaamisesta. Jos edellinen omistaja ei ole hoitanut lakisääteisiä velvoitteita, niin ne siirtyvät uudelle omistajalle. Uudistamiskustannus lienee otettu huomioon tilan kauppahinnassa. Yleensä hoitorästit on syytä tarkistaa jo ennen kauppakirjan allekirjoittamista, ettei tule yllätyksiä myöhemmässä vaiheessa.
Voiko verotuksessa vähentää oman työn arvon taimikon hoidossa? Onko mitään rajoituksia? Lue lisää »
Oman työn arvoa ei voi vähentää metsätalouden pääomatuloverotuksessa lukuun ottamatta hankintahakkuun hankintatyön arvoa, joka vähennetään metsäverotuksessa. Hankintatyön arvoa verotetaan ansiotulona 125 m3:n ylittävältä osalta. Taimikonhoidon oman työn arvoa ei siis voi vähentää metsäverotuksessa. Metsätalouden pääomatuloverotuksessa voi sen sijaan vähentää kaikki pääomatulon hankkimisesta aiheutuneet kulut, myös puun tuottamisesta aiheutuneet kulut. Kuluina hyväksytään tässä tapauksessa taimikonhoidosta aiheutuneet kulut tositteiden perusteella.
Olemme tekemässä ostotarjousta naapurillemme noin 1,5 ha:n metsäpohjasta haja-asutusalueelta. Kaikki puusto on juuri hakattu pois, eikä mitään vesistöä ole lähellä. Tarkoituksemme ei ole rakentaa alueelle mitään, vaan säilyttää se suoja- alueena. Paljonko olisi sopiva tarjoushinta?Lue lisää »
<vastaus>
Mitä kevään tulvat tekevät puunjuuristolle? Meillä on metsää suoalueella. Kuinka puut siellä selviävät talvesta?Lue lisää »
Suopuusto on varsin tottunutta vesipinnan vaihteluihin. Suurta huolta puiden selviämisestä tuskin kannattaa kantaa. Lyhytaikainen tulva ei aiheuta puustolle vahinkoa, mutta pitkäaikainen veden seisominen aiheuttaa puiden kuolemisen pystyyn. Jos metsässä tapahtuu tulvavahinko, normaalista ja säännöllisesti toistuvasta tulvasta aiheutuvaa vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Säännölliseksi tulva katsotaan, jos se toistuu joka kevät tai enintään viiden vuoden välein.
Tilaa syöte RSS - Metsän omistaminen