Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme
www.mhy.fi
Metsänomistajien liitot

 

 

 

 

 

 

 

 

Puumarkkinoiden sivistynyt diktatuuri
19.2.2010

Teollisuus haluaa saada metsänhoitoyhdistykset pois puukaupan avustamisesta. Se on ollut hyvää mainosta yhdistyksien puukauppapalveluille.  Muilla sektoreilla tuskin kyseenalaistetaan asiantuntijoiden käyttöä ja kilpailutusta. Pankeissa korkoja ja lainatarjouksia kilpailutetaan. Kiinteistövälittäjät etsivät asunnoille parhaat ostajat. Sähköyhtiöiden ja vakuutusten kilpailuttaminen on arkipäivää. Autokaupoissa tarjouksia pyydetään ja vertaillaan eri liikkeissä. Ilman puukaupan vastavoimaa, elettäisiin puumarkkinoilla sivistyneessä diktatuurissa.

Metsänomistajaa syytetään usein kovista hintaodotuksista. Tulisiko pankin mieleen valittaa asiakkaille, jotka haluavat mahdollisimman hyvää korkoa talletuksilleen ja pahimmillaan haukkua asiakasta järkevistä taloudellisista tavoitteista ja isänmaallisuuden puutteesta? Eipä saisi enää ikinä samaa asiakasta tiskilleen.

Metsäteollisuus tekee metsänhoitoyhdistyksistä pahaa poikaa, joka kilpailuttamisellaan varmistaa metsänomistajien menestyksen ja ennen muuta menestymisen pitkäjänteisyyden. Metsänomistajille tarjotaan erilaisia kytkykauppoja ja palvelusopimuksia, jotta metsäyhtiö saisi suosituimmuusaseman puukaupassa. Sopimusten yksiselitteinen tavoite on saada hankittua puut halvemmalla. Suora kauppa ja edullinen hankintahinta, siinä on metsäyhtiöiden tavoite raaka-aineen saannin ohella. Lisäksi tavoitteena on valtakunnan hintaseurannassa näkyvä mahdollisimman alhainen hintataso. Metsänhoitoyhdistysten puukaupallisten palvelujen suosio on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä kertoo metsänomistajien kasvavasta luottamuksesta puukauppapalveluja kohtaan.

Puukauppa ratkaisee metsätalouden tuloksen

Metsäteollisuus toivoo lisää kilpailua metsänhoitopalveluihin, vaieten samalla puukaupan kilpailusta. Metsänhoitopalvelujen kilpailutusta korostaessaan, teollisuus kiinnittää huomion metsänomistajan metsätalouden kannalta huomattavasti vähempimerkityksellisemmälle alueelle. Puukauppatulojen vaikutus metsätalouden nettotulokseen on vähintään 85% ja kaikkien metsätalouden menojen osuus jää jopa alle 10%:iin. Lienee selvää, mihin kilpailuttaminen kannattaa kohdistaa – puukauppaan.

Hehtaarin päätehakkuuleimikon kilpailuttamisessa ja katkontavertailussa eri puunostajien kesken metsänomistaja voi saada lisätuloja markkinatilanteesta ja korjuukohteesta riippuen 200 - 2000 euroa hehtaarille. Vastaavasti uudistusalueiden taimien hinnoissa senttien erot taimihionnoissa eri toimijoiden välillä merkitsevät vain muutamia kymmeniä euroja hehtaaria kohden. Lisäksi tulisi huomioida taimien laatu. Metsänomistajalla on keskimääräisessä puukaupassa pelissä tuhansien eurojen tappio tai voitto. Puukaupan kilpailuttamista ei kannata jättää tekemättä! Samalle puunostajalle ilman kilpailua puunsa myyvä metsänomistaja voi joutua vuosien saatossa maksamaan ostajauskollisuudestaan kovan hinnan saamattomien puukauppatulojen muodossa. Näin bonuksista ja kytköksistä huolimatta.

Nousseen energiapuun hinnan ansiosta oksista ja latvuksista sekä kannoista saatavilla tuloilla katetaan jopa puolet metsänuudistamisen kustannuksista. Myös energiapuun kilpailuttaminen on tärkeää. Energiapuusta maksettavat yksikköhinnat vaihtelevat merkittävästi, eikä energiapuulle ole voitu luoda vielä luotettavaa ja vertailukelpoista hintaseurantaa. Energiapuukauppaakaan ei kannata jättää yhden tarjouksen varaan. Metsänhoitoyhdistys avustaa ja antaa tietoa puukauppaan ja kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa.

Tavatonta puukauppaa

Teollisuuden tulee avoimesti sallia puukauppojen kilpailutus. Eräässä piiritoimikunnassa aprikoitiin metsänomistajien ja ostomiesten toimesta sitä, miksi sitä puukauppaa tulisi muka kilpailuttaa? Toiminta on äärimmäisillään räikeää. Puukaupan avustamista ja valtakirjoja ei kunnioiteta ostajan toimesta. Metsänomistaja saatetaan vaikeaan asemaan kun mennään pirttiin takaovesta ja kehotetaan repimään valtakirja ja tekemään kauppa suoraan tarjoten erilaisia kytkyjä. Huippuunsa asia on viety kun sanotaan metsänomistajalle, että hän ei saa bonuksia jos käyttää puukaupallisia avustamispalveluja! Rehtiys ja reilu toiminta on tästä kaukana. Puun hinta muodostuu kauppojen ja kilpailuttamisen kautta. Parhaan ostotarjouksen tehnyt saa puut ja metsänomistaja parhaan lopputuloksen.

Metsänomistajien kannattaa puukauppaa suunnitellessaan hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluja. Leimikko kannattaa vähintäänkin suunnitteluttaa ja pyytää samalla perusneuvot. Ota yhteyttä omaan puukauppa- ja metsäasiantuntijaasi. Suunnittellaan tuottoisa puukauppa.

- Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen toimihenkilöt -

 

Metsänomistajien kokemia epäkohtia oheiseen juttuun liittyen toivotaan metsänhoitoyhdistykselle tiedoksi. Keskusteletteko asiasta toimihenkilöidemme kanssa. Dokumentoimme tapahtumat ja niiden taustat anonyymisti.



« Takaisin